Miksi suosia gluteenitonta ruokavaliota?
Gluteenittoman ruokavalion hyödyistä tippuu yhä enenevämmässä määrin tietoa, mutta silti aihe on usealle vieras käytännön tasolla. Tällä kirjoituksella pyrin vastaamaan siihen, mitkä asiat gluteenin takana vaikuttavat ja miksi itse pyrin syömään pääsääntöisesti gluteenitonta ruokaa.
Ahaa, oireilleni on syy!
Huomasin jo teininä, että sain illanvietoissa ja muissa runsaasti erilaisia ruokalajeja sisältävissä tapahtumissa syömisen jälkeen aina hirveät vatsanpurut, megalomaanisen väsymyksen, päänsäryn ja turvotuksen — en vain osannut yhdistää sitä mihinkään tiettyyn ruoka-aineeseen. Elimistöni on ollut aina poikkeuksellisen herkkä erityisesti punaiselle lihalle sekä viljoille, isoille elämänmuutoksille, hormonaaliselle ehkäisylle ja niin edelleen. Tämä piirre kulkee suvussa ja myös isosiskoni on samanlainen, itse tosin tajusin tämän kehoherkkyyden vasta lähestyessäni 20 ikävuotta.
Teinivuosien jälkeen huomasin jossain vaiheessa, että juuri viljat olivat syypää kaikkiin näihin edellä mainittuihin oireisiin ja että viljoja välttämällä voin paljon paremmin. Viljojen syönti vaikuttaa vahvasti myös mieleemme, löydät alempaa selityksen tälle asialle. Itse olen kuin talviunilta herätetty karhu, jos syön viljoja ilman mitään estoja. Negatiiviset ajatuksen valtaavat mielen ja muutun väsyneeksi sekä saamattomaksi.
En ole käynyt virallisissa gluteeniyliherkkyystesteissä, koska minulle riittää tieto siitä, että tiettyjä ruoka-aineita välttämällä voin hyvin. Toiseksi en pidä sairaaloista ja käyn siellä vain jos on ihan pakko — olen käynyt elämäni aikana niin monesti sairaaloissa saaden huonoa kohtelua (mm. taistellessani homeoireiden kanssa). Sukelletaanpas siis tämän pohjustuksen jälkeen ensin siihen, mitä gluteeni on ja miten se vaikuttaa kropassamme.
Mikä gluteeni?
Gluteeni on viljoissa oleva proteiini, joka muistuttaa paljon ihmisen elimistössä olevia omia proteiineja. Muita viljoissa esiintyivä proteiineja ovat mm. gliadiini ja gluteniini. Juurikin nämä proteiinit altistavat elimistömme monille erilaisille sairauksille sekä ”selittämättömille” kivuille ja oireille. Suomalaisissa viljoissa gluteenia löytyy mm. vehnästä, ohrasta, rukiista ja kaurasta.
Viljat eivät ole kuitenkaan olleet aina niin gluteeni-, ja tärkkelyspitoisia kuin ne nykyään ovat, vaan niitä on jalostettu koko ajan gluteenipitoisemmiksi. Tässä on selitys sille, miksi viljoja on silloin mummojemme aikaan ehkä siedetty vielä kohtuullisesti, toisin kuin nykyään. Ravintoneuvoja Miia Saastamoinen kertookin tästä asiasta kattavasti kirjassaan Luonnollista, syömisen syvin olemus!. Alla pieni ote aiheesta:
Itääkseen ja tuulentuakseen myös Pohjolassa jyvien täytyi sisältää yhä enemmän gluteenia ja muita varastoproteiineja. Juuri nimenomaan pohjoiseen jalostetut vehnä, ruis ja ohja sisältävät hyvin paljon varastoproteiineja, jotka ovat ihanteellisia ajatelleen viljan itämistä, vaihtelevien sääolosuhteiden kestämistä sekä pitkää ja säilytys-, ja jalostusprosessia.
Samalla kun viljojen gluteenipitoisuutta on pikkuhiljaa nostettu, ovat ongelmat elimistöissämme käyneet ilmeisimmiksi. Gluteenin lisäksi viljat sisältävät myös lektiinejä, joiden funktio on estää viljoja tulemasta syödyiksi hyönteisten sekä lintujen toimesta. Lektiinit muuttavat suolen limakalvoa niin, että proteiinit pääsevät suoraan verenkiertoon ja tämä on omiaan nostamaan elimistön tulehdustasoa ja vaikuttamaan sitä kautta kokonaisvaltaisesti terveytemme tilaan.
Viljoissa olevat fytaatit puolestaan estävät elintärkeiden mineraalien imeytymistä, sillä ne sitovat kivennäisaineita imeytymättömään muotoon. Tämän seikan vuoksi monissa lähteissä suositellaan liottamaan viljat, siemenet sekä pähkinät ennen käyttöä — liotus ja idätys nimittäin hajottavat fytaatit.
Gluteeni: immuunijärjestelmämme tappaja?
Jopa 60-70 % immuunijärjestelmästämme sijaitsee suolistomme limakalvoilla. Ei siis ole aivan yhdentekevää, millaisella ruoalla itseämme ravitsemme, sillä kaikki ruoka kulkee suolistomme läpi ja vaikuttaa sitä kautta sekä fyysiseen että mentaaliseen jaksamiseemme. Gluteenin syömisellä on immuniteetin laskemiseen sekä tätä kautta tapahtuvaan sairauksien kehittymiseen löytyy selvä syy-seuraus-ilmiö. Elimistömme on hyvin hankala sulattaa viljojen gluteenia mm. viljojen prosessoinnin ja varastoproteiinien vuoksi — tämä ruoan sulamattomuus vaurioittaa pitkällä aikajuoksulla herkkää suolistoamme, joka puolestaan mahdollistaa gluteenin pääsyn verenkiertoomme (jonne se ei todellakaan kuulu) ja joka puolestaan madaltaa immuunipuolustustamme sekä synnyttää sairauksia.
Viljojen gluteeni onkin yhdistetty yli 200 eri sairauteen. Tähän sisältyviä sairauksia ovat mm. autoimmuunisairaudet (reuma, fibromyalgia), haavainen paksusuoli, keskittymishäiriöt, neurologiset kiputilat, hedelmättömyys, aivohäiriöt, imeytymisongelmat sekä vatsakivut, turvotus ja ripuli. Laaja skaala vakavia sairauksia yhden aineen tähden, eikö?
Miia Saastamoinen jatkaakin kirjassaan gluteenista seuraavasti:
(Varastoproteiineista johtuen) ruoansulatuselimistömme on entistä vaikeampi käsitellä Pohjolan viljoja, jotka nykyisellään vaativat sellaisia ruoansulatusentsyymejä, jotka puuttuvat valtaosalta ihmisistä. — Gluteeni on liima-aine, joka heikentää ravinteiden imeytymistä sekä aiheuttaa ja ylläpitää tulehdustiloja elimistössä.
Koska gluteeni on elimistön tulehdustasojen hiljainen nostaja eivätkä ihmiset välttämättä osaa sen vuoksi yhdistää salakavalasti ilmaantuneita oireitaan/kipujaan/sairauksiaan suoranaisesti gluteenin aiheuttamiksi. Monet — minä mukaan lukien — ovat kuitenkin saaneet hurjan avun terveyteensä jättämällä gluteeniviljat pois.
Miksi mieleni viljaa halajaa?
Ei hätää, jos sinullakin on hankaluuksia päästä viljoista eroon — tätä taistelua voidaan syystä verrata huumeriippuvuuteen. Tiesitkö, että gluteeniviljojen sisältämät proteiinipätkät (ja valkoinen sokeri) vaikuttavat aivoissa samoilla alueilla ja samalla tavalla kuin huumeet, mm. heroiini? Itselleni oli helpotus saada tietoon se, että viljojen himolle on olemassa myös fyysinen selitys.
Törmäsin tähän tietoon ensimmäistä kertaa katsottuani Hungry For Change-dokumentin. Ei siis ole ihme, että koemme luontaista viehtymystä ja fyysistä pakkoa saada viljatuotteita. Antti Heikkilä suosittelee kerrasta poikki-tyylistä luopumista, sillä tärkkelyspitoiset viljat heilauttelevat myös verensokeria ihan miten sattuu.
Olen vieroittunut gluteenista aika hyvin tässä viimeisten neljän vuoden aikana — en osta kotiin oikeastaan koskaan mitään gluteeniviljoja sisältäviä tuotteita. Alkuun olin pitkän pätkän ilman gluteenia ja elimistö pääsi rauhoittumaan.
Toki sitten sosiaalisissa tilanteissa sekä ulkona syödessä tilanne on aina haasteellisempi. Siksi on olemassa tilanteita, joissa suostun kärsimään gluteenin aiheuttamasta turvotuksesta, sillä se on kuitenkin hyvin satunnaista — tällaisia ovat esimerkiksi juhlat tai harvinaiset vierailut.
Olen asettanut itselleni gluteenia sisältävien tuotteiden syömisen ehdoksi sen, että silloin harvoin kun sen haluan tehdä, teen sen sitten hyvällä omallatunnolla enkä liitä sitä esimerkiksi negatiivisten asioiden aiheuttaman tunnesyömiseen. Mun kohdallani tämä on aika hyvä ja toimiva diili, joka edellyttää sitä, että siellä normiarjessa gluteenia ei mussutella. Viljoista valmistettuihin tuotteisiin — kuten leipään — liittyy vahvoja tunteita ja muistoja aivan kuten ystäväni Jutta hyvinvoinnin verkkomedia Joliessa vastikään kirjoittikin. Merkitystä on enemmän kokonaisuudella kuin yhdellä sallimuksella, kunhan se sallimus ei käy jatkuvaksi kierteeksi :)
Viime kesänä valmistettu minttusuklaa-raakakakku kera raakasuklaan
Itse olen kokenut, että gluteenittomaan elämäntapaan oppii pikkuhiljaa, tosin sitä enemmän mitä enemmän jaksaa panostaa. Kunhan välttää syömisestä koituvaa stressiä ja muistaa, ettei kaiken tarvitse tapahtua heti. Ei tarvitse olla heti superyli-ihminen, joka kieltäytyy kaikesta. Muistakaa nähdä ne pienetkin edistysaskeleet. Jossain vaiheessa muutokset hiipivät elämään jäädäkseen — tarvitsemme vanhojen tapojen tilalle uusia ennen kuin olemme valmiita luopumaan tutusta ja turvallisesta. Gluteenittomuus kannattaa ottaa haasteena ei pakkona — silloin pysyy yllä into kokeilla uutta. Toivottavasti tämä kirjoitus vastasi kysymyksiinne siitä, miksi gluteenia kannattaa välttää, vaikkei keliakiaa olisikaan. Toivotan onnea jokaisen tätä tietä harkitsevien matkaan, hyvä siitä tulee! :) Kiinnostaisiko teitä postaus siitä, millä muulla kuin riisi-, maissi-, ja perunajauhoilla voi gluteenin korvata?