Suljen silmäni ja ajatukseni täyttyvät keltaisesta kesäpäivästä. Aurinkopallot tuikkivat silmissäni, lämpö valtaa kehon, näen edessäni sadoittain vehreitä puita, joiden oksat keikkuvat tukuttain pulleita oransseja mandariineja ja hymy nousee huulille.

Ei uskoisi, että samaan aikaan kun kaikki tämä mielikuvamatka tapahtuu, elän keskellä pahinta kaamosta. Ulkona on pilkkopimeää, pakkasta mittarissa -20 ja kotona vain tunnelmavalot päällä. Olen juuri tuoksuttanut uutta lempituoksuani, Honoré des Présin TRIP-tuoksua, joka vei toden totta ihanalle aurinkomatkalle.

Juuri puristettu tuore appelsiinimehu, sen makeus. Kuoritun mandariininkuoren pirskahtelevan vahva ja elinvoimainen tuoksu. Sitruunan kirpeys ja kepeys. Limelohkot kesäjuomassa.

Näistä kaikista on Trip tehty. Marraskuun pimeydessä alkoi tuntua siltä, että nyt on pakko tuoda valoa elämään jollain elämää suuremmalla tuoksulla. Olen ehkä ennalta-arvattavan tylsä mitä tulee lempihedelmiini ja tuoksuihini, mutta hitsi vie. Miksi muuttaa toimivaa yhdistelmää, jos on löytänyt jotain pomminvarmaa joka antaa edes vähän paukkuja arkeen?

Jo viime elokuussa tuoksuttelin Tripiä, mutta silloin mukaani talsi kuitenkin lahjaksi saatu Les Carottes, rohkean ja persoonallisen voimanaisen tuoksu. Loppukesästä olin tosiaan ehkä enemmän jonkin ylimääräisen voiman kuin sitrusten tuoman kepeysenergian tarpeessa, sillä edessä oli tuhannen raskas muutto ja työputki.

Tuoksumaailman erilaisuuden lisäksi näiden kahden tuoksun tärkein ero liittyy siihen, että Les Carottes on Eau de Parfum ja Trip puolestaan Eau de Toilette. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että parfyymeissa tuoksutiivistettä on käytetty (vedettömänä) 15-20 % ja EdT:ssä vain 5-10 %. Eau de Parfum jää täten iholle kauemmaksi aikaa eikä sitä tarvitse lisäillä niin usein, jos ollenkaan, päivän aikana.

Tietääkö joku teistä sitä, kypsytetäänkö Eau de Parfumia kauemmin kuin EdT-tuoksuja? Entä onko luonnonkosmetiikan valikoimissa yhtään parfyymejä (tuoksutiivisteen määrä 18-40 %)? Mulla nimittäin rupesi kiinnostamaan pienen tiedonhankinnan jälkeen kovastikin hajuvesien valmistuksen salat enkä löytänyt vielä vastausta näihin kysymyksiin. Vaikka EdT-tuoksut ovat siis kokonaisuudessaan kepoisempia versioita Eau de Parfumeista, kyllä nekin pysyvät. Tuoksumaailma ei ole niin syvä, vahva ja intensiivinen kuin enemmän iltakäyttöön suunnatuissa Eau de Parfumeissa tai parfyymeissa, mutta niistä löytyy sen sijaan tujaus raikkautta keskipäivää piristämään.

Tiesittekö muuten, että parfyymin latinankielinen sana on fumum ja se tarkoittaa ´savuna ilmaan´? Minä en tiennyt, mutta ai miten hauska nippelitieto. Fumum, suffautus, fumahdus, fumautus. Tässähän keksii kohta liudan uusia sanoja tylsälle suihkauttamiselle! Jolien verkkokaupassa kuvailtiin Tripiä kovin kauniisti. Katsokaapas vaikka:

Tuoksu joka on kuin luotu kiireiselle naiselle; levittää ympärilleen hyviä värähtelyjä ja energiaa. Voimakas cocktail puhtaita tangeriiniuutteita, Välimeren appelsiineja, mandariineja, sitruunoita, limettejä sekä Filippiineiltä poimittua tulista pippuria. 

Kiistän olevani millään tasolla kiireinen tällä hetkellä, mutta aina on mahdollisuus siihen, että sitä voisi levittää ympärillensä enemmän positiivista energiaa, iloa, hymyjä ja hyvää mieltä. Tämä on niin herkullinen aihe, että kirjoitan siitä oman postauksen ehdottomasti huomiseksi.

INCI-lista sisältää vain viittä eri raaka-ainetta. Ja silti sitä on ihan mandariinipöllyissä.

Oman tuoksuni hankin Joliesta, jossa sen hinta on 68 €. Pullo on todella kaunis, riittoisa ja no, ihana. Pahvipaketti kätki sisäänsä mummon vanhan hillopurkin, jonka sisällä Trip odotteli vapauttajaansa.

Mulla on muutamia rutiineja mitä tulee kosmetiikkapostausten tekemiseen. Yksi niistä on se, että käytön ja kuvaamisen lisäksi tuotteiden pitää ehdottomasti olla jutuntekohetkellä mun nenäni edessä. Tässä on yksi syy sille, miksi mun duunipöytä on usein kuorrutettu erilaisilla kosmetiikkapurkeilla. Purnukoiden pitää olla jutunteon yhteydessä lähettyvilläni, jotta saan hipelöidä pakkauksia, muistella miltä ne tuoksuivat, kokeilla että tuntuma iholla oli juuri sellainen kuin muistelin ja katsoa vielä kerran oliko pakkausdesign mielestäni kohdallaan.

Kaikki tämä oli erityisen raikasta ja mahtavaa Tripin kanssa, me ollaan hyvä parivaljakko. Täällä teille kirjoittelee nainen, joka on suffautellut itsensä ihan totaaliseen mandariinipilveen ja jolla on edessään tietokoneen näyttö pullollaan ihania kuvia. Että mä rakastan tätä bloggaamista!

Olisin voinut karsia rankemmalla kädellä näitä kuvia, mutta ei vaan pystynyt — mulle ainakin tulee näistä niin tajuttoman hyvä fiilis, että päätin antaa palaa Tripin täydeltä! Itse asiassa tämä postaus olisi tullut ulos jo reilu viikko sitten, mutta kun minä täällä mietin että mitä teen tämän kuvamäärän kanssa, kun en haluaisi karsia. Ei kääntynyt edes viikossa pää, täten järjestin teille tämän kuvahukutuksen.

Oon muuten ruvennut miettimään, että olisipa mahtavaa päästä joskus tekemään stailaajan duunia kuvauksiin (mikä se virallinen nimi tälle on? Kuvausassistentti?). Ehkä joskus. 

Turha tässä on enää sadannettatuhannetta kertaa toistella sitä kuinka onnellinen olisin jos joku kuskaisi minut asumaan paikkaan, joka on kuorrutettu kaikilla sitruksilla. Minut saa aina hurmattua, jos mua muistaa jollain sitruksiin vähänkään viittaavilla asioilla. Addiktoitunut mikä addiktoitunut.

Sellainen oli Honoré des Présin Trip. Jos Helsingissä kävelee tällä viikolla ohitsesi nainen, jonka perästä jää muistoksi vain sitrusten syvä henkäys, se saatoin olla minä. Tai sitten en. Joka tapauksessa lomamme Helsingissä jatkuu vielä sunnuntaihin asti. Mulla on ensi viikolla asiaa enemmän eilisen päivän lääkärikäynnistä, tämän päivän laserakupunktiosta ja monesta monesta muusta. Paljon asiaa ja silleen. 

Sniff, snuff ja fumum — raikasta ja rakasta keskiviikkoa kaikille!