K niin kuin keskiviikko ja kaalipäivä
Hävettää ihan tunnustaa, mutta vasta tällä viikolla tein ensimmäisen kerran elämässäni kaali-puolukkasalaattia, vaikka se on aina ollutkin mun herkkua. Jostain syystä tämä lähinnä kouluruokalassa tutuksi tullut salaatti oli jäänyt unholaan. Mutta ai kun on hyvää!
Kyytiä sai tänään myös luomukukkakaali, josta tehtiin leffanaksuja. En ollut ennen kukkakaalin ystävä (varsinkaan höyrytettynä), koska sen maku oli mielestäni niin kirpeä ja ”kova”. Luomukukkakaalissa ei tätä ongelmaa ole, joten siitä on kehkeytynyt yksi lempikaaleistani ja se menee mukavasti kypsentämättäkin.
Me olemme koko perheen voimin (Topi-koiramo mukaanlukien) korkeassa kuumeessa kotona. Ihmettelin eilen heikkoa oloani ja huimausta, kunnes tajusin mitata kuumeen. Mittari näytti lukemaa 38,5 joka on hyvin epätavallista minulle.
Kaverini Tomppa sanoi eilen facebookissa hyvin kuume-päivitykseeni:
Puhistusta! 🙂 Ota kiitollisuuella vastaan hei, kehon suursiivous! 🙂
Juuri näin! Vaikka olo on kurja, otan tämän viestinä siitä, että elimistö tekee nyt työtään ja puhdistaa itseään. Vielä enemmän siksi, että mulla on varhaislapsuuden jälkeen noussut korkea kuume vain kaksi kertaa ja tämä on niistä toinen. Ruoka ei paljoa muutoin maistu, mutta tällaiset tuorejutut menee. Mungpavun idutkin ovat saaneet kyytiä.
Täällä siis möllötellään sairaspedissä karpalomehua ja väinönputkitippoja makustellen. Mukavaa viikkoa!
