Kesäaikana hyönteisten laumahyökkäys saa monet turvautumaan kemiallisiin sääskenkarkottajiin, ajattelematta asiaa sen tarkemmin. On kuitenkin hyvät syyt olla ostamatta sitä karvalakki-OFF!:a tai HyttysÄssää. Koska iho on suurin elimemme, jonka kautta useimmat kemikaalit imeytyvät elimistöömme, ei todellakaan ole yhdentekevää sivellä iholleen jotain, jonka terveellisyydestä tai vaarattomuudesta ei voi olla varma. Lue mitä hyttysmyrkyt tekevät elimistöllesi ja valaistu.

Mikä ihmeen DEET?

Hyttyskarkotteissa käytetään yleisimmin pohjana DEET:ä, eli N,N-dietyyli-m-toluamidia. DEET on Yhdysvaltain armeijan kehittelemä synteettinen aine, joka oli alunperin tarkoitettu torjunta-aineeksi maatiloille, joilla oli viljelyksiä. Ainetta käytettiin kuitenkin jopa toisen maailmansodan aikana. 

Jotain DEET:n myrkyllisyydestä kertoo sen kyky liuottaa mm. muovipohjaisia astioita, aitoa nahkaa sekä spandexia, joka on synteettinen elastiini ja jota käytetään mm. tuomaan vaatteisiin joustoa. 

DEET:n ”vaatimattomat” sivuvaikutukset

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) raportoi vuonna 1998 14-46 tapausta DEET:n liittyviä allergiakohtauksia, mukaan lukien 4 kuolemantapausta. EPA toteaa: ”…jotkin näistä tapauksista liittyvät DEET:n myrkyllisyyteen”, mutta jatkaa, että ”vain 30% Yhdysvaltojen väestöstä käyttää DEET:ä, todennäköisesti otos on vain yksi henkilö/noin 100 milj. käyttäjää.”

Vuonna 1997 Cornellin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että ”Ne Everglades National Parkin työntekijät, jotka altistuivat jatkuvasti DEET:lle, kärsivät enemmän unettomuudesta, mielialahäiriöistä ja heikentyneistä kognitiivisista toiminnoista kuin ne työtoverit, jotka eivät olleet DEET:lle alttiina.”

DEET:n on todettu estävän myös keskushermoston oman entsyymin —asetyylikoliiniesteraasin — toimintaa niin hyönteisillä kuin meillä nisäkkäillä. Asetyylikoliinin toiminnan häiriintyessä häiriintyy myös lihaksia ohjaavien neuronien toiminta. 

DEET:llä on siis vaikutusta myös keskushermoston toimintaan, joten miksi ihmeessä näitä tuotteita saa myydä ja käyttää ”turvallisina” jopa pienille lapsille? En ymmärrä!

”Tutkituin ja käytetyin”

DEET on pohjana myös useimmissa suomalaisissa hyttysmyrkyissä. Kaikissa alla olevien (lainattujen) yritysten tuotteissa on pohjana DEET. Annetaan heidän siis kertoa oma näkemyksensä kyseessä olevasta aineesta:

• Suomalaisen OFF!-karkotteen sivulla kerrotaan, että ”DEET on maailman tutkituin ja käytetyin iholle levitettävä karkote. Sitä on ryhdytty myymään karkotteena jo vuonna 1957. —— DEET estää hyönteistä aistimasta kehosta ja hengityksestä huokuvaa hiilidioksidia, jonka perusteella se suuntaa iholle.”

• HyttysÄssän sivuilla kerrotaan puolestaan seuraavaa: ”HyttysÄssä® lamaannuttaa hyttysten suunta-aistit, jolloin hyttynen ei pysty havaitsemaan HyttysÄssällä® suojattuja ihoalueita. —— Vältettävä valmisteen levittämistä silmien ja suun ympäristöön, laajoille ihoalueille sekä syviin ihotaipeisiin (kainalo-, kyynär- ja polvitaipeet). Valmisteen pitkäaikaista käyttöä samoilla ihoalueilla tulee välttää.”

• Hyönteismaailman sivuilta selviää mm. seuraavaa: ”Pese karkote iholta, kun tulet sisään etkä tarvitse sitä enää. DEET ei aiheuta ohjeiden mukaan käytettynä vaaraa ihmiselle. Yleisin sivuvaikutus – joka sekin on erittäin harvinainen – on iho- ja/tai silmä-ärsytys. Oireet häviävät kun aine pestään pois.”

”Ei vaaraa raskaana oleville”

Kaikista mielenkiintoisin on OFF!-tuotteiden sivulla oleva erillinen maininta raskaana oleville sekä astmaatikoille:

”OFF!-karkotteista ei ole raskaana oleville naisille sen suurempaa vaaraa kuin kemikaaleista yleensä. Nyrkkisääntö on, että raskaana ollessa tulisi välttää kaikenlaisia kemikaaleja sekä iholla että hengitettynä.”

Silti OFF!:n sivuilla lukee mm. hyttyspyyhkeen kohdalla maininta ”Ei saa käyttää alle 3-vuotaiden iholle.” Ahaa. Siis kerrataanpa: kyseisen lafkan karkotteista ei heidän omasta mielestään ole raskaana oleville naisille sen suurempaa vaaraa kuin muistakaan kemikaaleista. Kuitenkin samoilla sivuilla kerrotaan, että osa tuotteista on kielletty alle 3-vuotiailta, muttei — tadaa — raskaana olevilta, joiden lapsi elää vielä symbioosissa äidin kanssa? En ymmärrä.

Ottaen huomioon, että A) iho on suurin elimemme ja B) että ihomme ja hengityksemme kautta imeytyy suurin osa kemikaaleista, joille altistumme — kuinka ok on, että raskaana oleva saa käyttää hyttyskarkotteita? Syntymätön lapsi on sitä mitä hänen äitinsä syö, juo, hengittää ja käyttää iholleen.

Lähetin kyselyn tästä asiasta OFF!:n päämajaan, mutta vastauksessa kerrottiin näistä asioista tietävien olevan kesälomilla, joten vastausta joutuu odottelemaan elokuun alkuun asti. Ei se mitään, palaan asiaan uudestaan silloin ja infoan myös teitä siitä, mitä OFF! vastasi.

Huomenna asiaa DIY-hyttyskarkotteesta, jolla ötökät pysyvät loitolla, mutta joka ei vahingoita elimistöä.

Saatteko te allergisia reaktioita kemiallisista hyttyskarkotteista?