En ole oppinut syömään amaranttia keitettynä, vaikka se melkoinen ravinnepommi onkin. Siksi suhtauduin hyvin epäileväisesti (kyllä, olen juuri sen 5-vuotiaan nirson ipanan tasolla joissain asioissa), kun sain Mandragorasta Amarantti POP-pussukan. No, onneksi sain.

Keitetyn amarantin maistamisen jälkeen en nimittäin varmasti olisi ostanut näitä poppiksia itse. Maku on kuitenkin ihan erilainen kuin keitetyssä versiossa ja paketissa sanotaan, että tässä paahdetussa versioissa olisi onnistuttu säilyttämään raa´an amarantin ravinnepitoisuus. Mikäs siinä. Näitä tekisi mieli syödä sormin, mutta se on aika sotkuista puuhaa, kun puolet näistä pienistä palleroista tippuu lattialle. (Onneksi on koira).

Tuomas kyhäili pussukan ohjeella meille välipalapatukoita, jotka olivat toooosi hyviä. En itse perusta yhtään seesampatukoista eikä näissä ulkonäön lisäksi ollut onneksi muuta yhteistä inhokkieni kanssa. Ihan tuoreena nämä olivat ihan suussasulavia, kun seassa oli vielä pähkinöitä ja kuivahedelmiä!

Näitä voisi tehdä ihan säännöllisesti varastoon makeanhimon varalle. Ja töihin eväspatukoiksi. Ohjeen patukoiden tekemiseen voit tsekata alemmasta kuvasta, löydät sen punaiselta pohjalta.

Voisin huomenna aamulla kokeilla näitä pähkinämaidon ja marjojen kera. Voittaa riisimurot varmasti 100-0.