Raakaruoka vaarallista?
Viime viikolla minulta kysyttiin niin täällä blogini kommenttiosiossa kuin ihan sähköpostitsekin mielipidettä Lääkäri Antti Heikkilän kommenteista, jotka hän antoi Studio55-ohjelmaan raakaruoasta. Koko jutun otsikko oli hyvin raflaava ja kuului seuraavasti: Tätä et tiennyt: Raakaravinto voi tuhota suolistosi!
Pienenä pohjustuksena todettakoon, että mielestäni Heikkilä on ristiriitainen mediapersoona — niin hyvässä kuin pahassa. Hänen itsevarmuutensa huokuu monesti ihan puhtaasta tiedosta ja kokemuksesta, mutta ehkä myös provosoinnin tarpeesta. Tällainen suorasukaisuus saa ihmiset monesti ärsyyntymään kärkkään mielipiteen esittäjän lisäksi myös hänen ajamaansa asiaan.
Mustavalkoinen ajattelutapa on out, asioihin kun on harvoin vain yhtä oikeaa vastausta. En silti jaksa ärsyyntyä hänen kommenteistaan, lähinnä vain huvitun. Mutta tsip, takaisin aiheeseen.
Jutussa puhutaan raakaruoan haitoista ja esille on nostettu lektiinit, joita on raaoissa pavuissa sekä fytaatit, joita on raaoissa täysjyväviljoissa. Heikkilä kuitenkin sanoo, että ”tiukka raakaruokavalio voi altistaa kehon monille myrkyille”. Ensinnäkin, Suomessa tuskin on 100 % raakaruokailijoita vielä kovinkaan paljoa. Toisekseen ne jotka raakailevat, ovat varmasti perehtyneet ruoan ravinnepitoisuuksiin ja raakaruoan valmistustapoihin. Studio55-uutinen kertoo asiasta seuraavasti:
Lektiinien haitat ihmiskeholle on ymmärretty vasta hiljattain. Pavut kannattaakin keittää, koska huolella keitetyissä pavuissa on lektiiniä noin sata kertaa vähemmän kuin raaoissa.
– Fytaateilla on puolestaan mineraalien imeytymistä estäviä vaikutuksia, Heikkilä sanoo.
Täysjyväviljoissa olevat fytaatit haittaavat raudan ja kaikkien muidenkin mineraalien imeytymistä elimistöön, mikä taas voi johtaa anemiaan, kalkin ja magnesiumin puutteeseen. Heikkilän mukaan kasvikset onkin hyvä syödä jotenkin valmistettuna.
– Esimerkiksi hapatuksessa katoavat kaikki fytaatit ja suurin osa lektiineistäkin.
Lähde: Studio55
Mietin uutista lukiessani sitä kuinka moni raakaruokailija syö raakoja papuja ja viljoja? Tuntuu, että Heikkilä ei nyt ihan itsekään taida tietää mitä raakaravinto on tai miten sitä toteutetaan. Onko siellä kenties käsitys, että täällä vedetään viljat, siemenet, pähkinät ja pavut täysin käsittelemättöminä?
Itse käytän pavuista raakoina lähinnä mungpapuja, jotka idätän aina ja niin uskon muidenkin raakaruokailijoiden tekevän. Täysjyväviljoja käytetään tietääkseni raakana vain hapatusmenetelmissä (mm. kaura), joka sekin ”kypsentää” jyvän.
En kiistä lektiinien ja fytaattien haittoja, koska en niistä tiedä. Tuntuu vain hassulta, että kun 90 % suomalaisista vetää sitä vehnä-maito-liha-kombinaatiota päivittäin ja voi huonosti, jaksetaan tällaisesta näennäisesti pienestä asiasta uutisoida näin kärkkäästi.
Ulkomaista tocotrienolsia, eli riisinlesejauhetta.
”Superruokaa”
Kiinasta kotoisin oleva Goji-marja on yksi antioksidanttirikas superruoka, jota tuodaan kuivattuna myös Suomeen.
– Mistä sen voi tietää, missä liejussa niitäkin on kasvatettu. Suomalainen luonto on paras superruuan lähde marjoineen, Heikkilä huomauttaa.
Mitään ei auta myöskään esimerkiksi muutaman supermarjan napostelu, jos ruokavalio on muuten roskaruoka- ja einesvoittoinen.
– Tällainen superruoka-ajattelu vie harjaan. Kuvitellaan, että kun syö roskaruokaa niin muutama palanen ”superruokaa” korjaa asian. Pitäisi ajatella kokonaisuutta, Heikkilä huomauttaa.
Lähde: Studio55
Samaa mieltä ja eri mieltä. Superfood on mielenkiintoinen niin sanana kuin ilmiönäkin. Vaikka foodailuun liittyy paljon hypetystä, on se mielestäni ollut täysin positiivinen suunta. Monet eivät ole ajatelleet aiemmin mitä suuhunsa laittavat, mutta ovat valtaisan superfood-ilmiön myötä heränneet tekemään muutoksia ruokavalioonsa. Uskon, että tätä kautta myös suomalaisten marjojen ja villivihannesten suosio on noussut hurjasti.
Jos superfoodit ja raakaruoka kiinnostavat, tsekkaa myös tämä:
• Ulkomainen vai kotimainen super?