Rasvaa ja rentoutumista

Pölyt alkavat laskeutua hieman edellisen kirjoituksen jäljiltä, kiva että se on herättänyt keskustelua. Me lähdimme perjantaina mun töiden jälkeen reissuun ja olemme viettäneet viikonlopun Tuomaksen kanssa maalla, anoppilassa. En voisi kuvitella rentouttavampaa paikkaa, täällä saa vain olla ilman kaupungin tuisketta ja valoja.

Yhteiset musiikkipartyt keräsivät eilen yhteen useankymmentä ystävää ja pari tuttavabändiä. Että on siis tanssittu ja laulettu karaokea. Oikein tunteella vedettiin ainakin sydänystäväni Kristan kanssa Vicky Rostin Sata salamaa 😀 Kuvan juliste on muuten Tuomaksen käsialaa 🙂

Tänään ollaan tallailtu koiran kanssa pellon reunaa ja ihasteltu isojen lumihiutaleiden lomasta aurinkoa kirkkaalta taivaalta. Ei tietenkään sattunut kamera mukaan 🙂 Sen muuten huomaa niin selkeästi, että koira nauttii ihan eri tavalla olostaan maalla kuin kaupungissa kerrostalossa… Sana riemukoira varmaan kuvailee Topia aina parhaiten täällä ollessa, kun pikkutyyppi saa metsästää käpyjä ja juosta vapaana.

Mielikin alkaa pikkuhiljaa syksyn jälkeen jotenkin avautua lukoistaan. Kirjoittelen niistä teille myöhemmin, ainakin omassa päässäni monet isot asiat vaativat vielä kypsyttelyä ja aikaa.

Lupasin kuitenkin palata vielä vähän rasvoihin ja siihen mitä kannattaisi käyttää. Lähinnä kysymys on suosituksista ja sellaisista jutuista, jotka me ollaan T:n kanssa koettu omalle kropallemme sopiviksi ja arjessa toimiviksi. Mietin nykyään oikeastaan todella vähän ruokien ravintoarvoja, koska mielestäni liika vouhotus on turhaa kun perusasiat on selvillä (paljon tuoretta, riittävästi laadukkaita rasvoja…). Kuten jo edellisessä kirjoituksessani sanoin, maalaisjärjellä pääsee oikeasti jo tosi pitkälle.

Monipuolisuus on oikeasti tosi hyvä juttu mitä rasvoihin tai ylipäätään mihinkään ravintoon liittyvään tulee. Eri öljyissä on erilaisia hyötyjä, joten käyttöä voi ajatella sellaisten näkökulmien kautta, unohtamatta makuaspektia, joka on itselleni ainakin tosi tärkeä. Toki omaa makuaistiakin voi kouluttaa, sen olen huomannut itsenikin kohdalla. Ennen oliiviöljy oli aivan karseaa, nyt se on hyvää + 100 muuta juttua.

Ainoa juttu missä olen aina tarkka, on se mitä meillä käytetään paistamiseen. Kasvi-, ja pähkinäöljyt kun kestävät todella huonosti kuumennusta näin ylipäätään (jep, myös se rypsi) ja härskiintyvät kuumentuessaan.

Meillä pannulle sipaistaan ennen paistoa pääsääntöisesti joko luomuvoita tai neitsytkookosöljyä, koska molemmat kestävät kuumennusta ja niillä saadaan kiva maku ruokaan. Salaateissa ja muissa kuumentamattomissa ruoissa menee yleensä luomuoliiviöljy (jota minäkin olen vihdoin oppinut syömään), luomuavocadot, camelinaöljy ja hamppuöljy. Vaihtelemme öljyjä aika tiuhaan, jottei rupea kyllästyttämään :) Niin ja yksi tärkeä juttu meidän arjessamme on laadukas stabiili, puhdas, kalanlihasta valmistettu Eskimo-kalaöljy. Varsinkin meikän kiireestä kärsineet aivot tykkää tosta Brainsharpista ;) Kalaöljyn tulisi aina olla valmistettu ennemmin kalanlihasta kuin maksasta, koska maksa on kaikilla elävillä se myrkkyjensuodatin. Eläimillä kaikki ympäristömyrkyt kerääntyvät maksaan enkä usko, että niitä saadaan parhaimmallakaan suodatuksella kokonaan pois. Siksi syvissä vesissä eläneen viljelemättömän kalan liha on puhtaampi vaihtoehto (ja teho parempi).

Alla vielä mieltäni lämmittänyt ravintovalmentaja Christer Sundqvistin kommentti edellisestä rasvakirjoituksestani Perusteetonta rasvajournalismia?:

Olet laatinut erittäin hienon vastineen Lapin Kansan pelottavan asenteelliseen kirjoitukseen. Asia on juuri niin kuin kerrot, eli kyseessä on perusteetonta rasvajournalismia. Kirjastani PaRas ruokavalio voisi olla sinulle paljon iloa, sillä kävin siinä kaikki ravintorasvat läpi niin perusteellisesti kuin se kustantajalle oli mahdollista. Miksi ihmeessä haukkua kylmäpuristettua kookosöljyä??? Sitä minä en tajua. Siinä on runsaasti hyviä rasvahappoja. Haluan myös päästä eroon asetelmasta kova vs. pehmeä rasva. Älytöntä markkinasanastoa, pitäisi puhua kiinteistä ja juoksevista rasvoista, mutta sitten ei enää löydykään mielikuvaa ”kovista” valtimonkovetusrasvoista! Kiitos tarkkaavaisuudestasi ja kiitos kun osasit linkittää teksteihini.

Vaihtoehtoja erilaisille öljyille kannattaa katsoa myös aiemmasta jutustani Syötävimmät öljyt. Nyt perheen kanssa syömään porukalla saman pöydän ääreen. Rauhallista mieltä sinnekin :) Pysähtyminen on vapauttavaa.

Psst… Pahoitteluni, ettei mulla oo mitään mitään kovin hyviä kuvia tähän, oon hieman viikonloppumoodissa ja lisäksi vieraalla koneella :)