Räyhätukka (before & after)

Kävin muutama viikko sitten kampaajalla. Tiesin jo sinne mennessä, että nyt kaivataan isoa muutosta ja pieni pelko sisälläin sanoin lempparikampaajalleni Emmalle, että tänään repästään ja ajetaan toinen sivu siiliks… 

Alla olevissa kuvissa hiukset just ennen kampaajalle menoa — edes piilohippi ei kulje normaalisti näin lättypäänä 😉 Näiden before-kuvien laatu sattuu olemaan vähän mitä on, koska tietenkin muistin kuvata itseni tabilla vasta noin puoli minuuttia ennen äkkilähtöä. Niin ja kyllähän nuo after-kuvatkin kertovat karua kieltään siitä, miksi en kuvaa itseäni tänne blogin usein — se on tol-kut-to-man vaikeaa! 

Pätkäsin hiukseni jo huhtikuussa keskipitkistä lyhkäsemmiksi ja hyvin olen viihtynyt tässä lyhyessä. Aluksi ajattelin, että mitenkähän pyöreät kasvot passaavat lyhyen tukan kanssa, mutta tuntuu että ne tuovat oikealla leikkaustavalla jopa enemmän ryhtiä kasvoilleni. 

 

Säännöllisellä leikkauksella saadaan monesti aikaan jo tosi kivoja efektejä eikä koko pään värjäystä tarvi tehdä. Varsinkin, jos on lyhyt tukka kuten mulla, ei niitä kemikaalitököttejäkään tarvitse käyttää läheskään niin paljon kuin pitkään tukkaan.

Vanha tukkakin oli samaa meininkiä kuin uusi, joskin hitusen pidempänä versiona…

Just leikkauksen jälkeen 

Pohjimmiltaan yks syy radikaaliin tukanlyhennykseen on oman värin takaisinkasvattaminen. Nyt on ainakin toinen puoli aivan au naturel :) Me likes, vaikkakin näin lyhyenä toi mun kullanruskea tukkani näytti ensin lähinnä harmaalta. Nyt on onneksi parin viikon aikana kasvanut jo vähän lisää pituutta ja oma väri alkaa vahvistua.