Ulkomainen vai kotimainen super?

Toimittajat ovat viime aikoina kyselleet minulta urakalla siitä, mikä on suhteeni ulkomaisiin superfoodeihin. Onko ulkomainen superfood yhtä ekologista kuin kotimainen, millä tavalla se on parempaa/huonompaa… Tartuin härkää sarvista ja koostin pienen tietopaketin siitä mitä minä aiheesta ajattelen.

Kotimaisten supertuotteiden käyttöarsenaalistani löytyvät ainakin seuraavat:

• Miltei kaikki marjat (pitää sisällään jo todella paljon!)

• Siitepöly

• Hampunsiemenet

• Pakurikääpä

• Hunaja

• Koivuntuhkauute

• Viherjauheet

• Väinönputkiöljy + kuivattu juuri

• Ruusunjuuri

Ulkomaisista superfoodeista säännöllisessä käytössä mm.:

• Raakakaakao

• Tocotrienols

• Neitsytkookosöljy

• Kaakaovoi

• Valkosipuli

• Inkivääri

• Spirulina, Chlorella

• Pähkinät

Onko ulkomainen superfood parempi kuin kotimainen superfood?

 Tämä on mielenkiintoinen kysymys, johon on aina yhtä hauska vastata. Yleensä minulta odotetaan vouhkaamista puolesta tai vastaan, mutta sellaiseen rumbaan en lähde. Olen sitä mieltä, että kotimaisissa superfoodeissa on sellaisia ravintoaineita, joita taas joissain ulkomaisissa superfoodeissa ei ole ja toisin päin. 

Koostan itse syömisteni rungon niin pitkälle kotimaisten raaka-aineiden ympärille kuin vain mahdollista, mutta nautin myös ulkomaisten superfoodien ruokavaliooni tuomasta vaihtelusta ja monipuolisuudesta. Yhdistelemällä molempia vaihtoehtoja saadaan aika kivoja makucomboja ja vaihtelua myös ravintopitoisuuksiin ja vältytään syömästä vain sitä ”normaalia” 10-15 eri raaka-ainetta viikossa.

En pyri itse syömään vain ravinteita. Siksi en myöskään syö pelkästään vain niitä raaka-aineita, joilla on superfood-titteli. Pääfunktioni ruoan suhteen on ensisijaisesti syödä hyvänmakuista, elimistölleni hyvää tekevää ja maukasta ruokaa. Superfoodit ovat erinomainen, suositeltava ja maukas lisä, mutta toivoisin kaikkien muistavan, että ruoka ei ole vain ravinteita!

Onko ulkomainen superfood ekologista?

Kotimaisiin raaka-aineisiin verrattuna ei ole. Yksi tosiasia on kuitenkin se, että tällä hetkellä maailma on hyvin globalisoitunut — ja tulee varmasti edelleen myös globalisoitumaan. Suomalaisten pöytään tuodaan nykyisin ulkomailta jatkuvasti tonneittain mm. kahvia, paahdettua kaakaota ja riisiä. Lisäksi suomalaisia eläimiä (mm. porsaat, kalat) ruokitaan pääasiassa soijapohjaisilla ”ruoilla”, jotka raahataan tänne myös toiselta puolen maapalloa. Onko siis syömiemme kotimaisten eläinten syöminen ekologista, kun niillekin syötetään ulkomaista ruokaa? Enpä usko.

Näiden asioiden rinnalla ”onko suomalainen super parempi/ekologisempi kuin ulkomainen”-keskustelu tuntuu pieneltä. Olen sitä mieltä, että kun samalla vaivalla voidaan tuoda jotain oikeasti laadukasta ja ravinnetiheää syötävää, niin miksi se olisi huono juttu — sehän vain säästäisi kuluissa?

Mihin kiinnitän itse huomiota valitessani ulkomaisia superfoodeja: 

1) Luomu! Luomu! Luomu!

Jos luomusertifikaattia ei ole, kysy valmistajalta miksi näin on. Onko tuote mahdollisesti luomulaatuinen, mutta esimerkiksi sertifikaatin hinta on tullut vastaan? 

2) Laatu!

Laatu tarkoittaa hyvää makua, ravintopitoisuutta, luomulaatua, valmistajan tietoutta tuotteista ja niiden alkuperästä. Vaivautuuko valmistaja laatuun liittyvistä kysymyksistä vai vastaako hän niihin mielellään? Laatu näkyy usein myös hinnassa.

3) Tuoreus!

Tunnustele pakkauksia ja tsekkaa viimeinen käyttöpäivä. Miltä ulkomaiset kuivatut marjat tuntuvat ja näyttävät? Ovatko jauheet vaalenneet valossa tai näyttävätkö ne muuten laimeilta aiempaan verrattuna?