Mamman pikku apulainen

Meillä on yläkerran portaissa ollut kuppanen kokolattiamatto, ts. nurkistaan värjääntynyt, haiseva koirankarvankerääjä. Ihme että meninkin yli vuosi sen kanssa asuessa. 

Aloin kaapimaan mattoa irti jo tovi sitten, mutta mattoliima oli niin tiukassa, että meni hermot ja inspiraatio useaan otteeseen. Lopuksi jätin välittämättä karmivasta katkusta, ja hankin syövyttävää maalinpoistoainetta ja sillä alkoi sitten liima irtoamaan ilman itkua. 

Piti vaan portaat tosiaan maalata. 

Mutta hupsista! Yhtenä aamuna herätessäni, mulla oli päässä selkeä visio. Lattia harmaaksi, ja rauhallisempi tapetti seinään tilaa raikastamaan. Eilen oli toteutuksen aika, ja koska muita ei ollut kotona, joutui Tappi hommiin, pannaripalkalla. 

Isosta perheestä on se hyöty, että aina löytyy jostain apukädet. Ja nuin pienistäkin on yllättävän paljon apua.