Fiiliksiä talolta

Käytiin eilen meidän talolla hakemassa avain. Oli mukavaa kun ystävälliset myyjät olivat molemmat paikalla, ja kertoilivat paljon talosta, pihasta ja alueen palveluista. (Siis niistä kenelle soittaa jos lumen kolaaminen kyllästyttää, kuka tuntee talon sähköt jne… Mustat viinimarjat on aika kurtsahtaneet, kahdesta ekasta omenapuusta saa hillo-omenaa, mutta niitä ei kannata paljaalteen syödä.) Saatiin myös kaupantekijäis-lahjoituksena lumikola, kottikärryt, ja pojalle vanhoja junatauluja. (Ja anopille kukkatauluja.) Voi hiis. 

Löysin varmaan viisi uutta komeroa! (Kuinka monta komeroa talossa voi olla?) 

Ja taas hämmästelin yläkerran toisen makkarin kokoa, nyt kun se oli tyhjennetty, sen koko tuplaantui. Samoin alakerran toisen makkarin. 

Pesuhuone oli mulle kyllä järkytys. Olenhan sen nähnyt, mutta nyt kun se oli ”riisuttu”, näki sen ihan uusin silmin. Ei siinä, se oli tarpeenkin uusia, siis ihan 60-luvun alkuperäisbetonissaan se on, ja tarjouspyynnöt olen laittanut jo menemään sen osalta. 

Muutama asia oli eritavalla kun meidän mielikuvissa, kuten lämmityspatterien sijoittelu. Se asettaa haasteita mm. kaappien ja sänkyjen asetteluun. Esimerkiksi yksi keittiön laatikosto jää kokonaan toteuttamatta. 

Nyt meillä on talon avain, ensiviikonloppuna päästään varmaan ns. tuumasta toimeen. 

Jännittävää… 

 

Fiilikset eilisen käynnin jäljiltä:

innostus 8

kauhistus 4 

odottava jännitys 7 

ilo 9 1/2