Fillarin jäätyminen ja ruuhkavuosiviikko

”Jumantsuikka poika nää läksyt tehdään heti koulun jälkeen!” 

– mutta mamma, ku tää pitää lukea aikuiselle ja sä et ole ikinä kotona tai ”käytettävissä”…. 

au. au. au. 

Hitto. Tää viikko onki ollu aikamoinen. Nukun öisin ku murmeli, ja aamulla kun yritän herätä (harvinaista mulle) on silmät ristissä ja kroppa painaa tonnin. Siihen ei yks kahvimukillinen auta. Jos nyt vähän mietin mikä tässä väsyttää, ni ei ehkä ihme. Siistittiin piha talvea varten yks ilta, sit villotin auki jääneen ulkoseinän samasta syystä, sit on ollu treenejä, sit on ollu lasten koulun discoa, sit on ollu pidempää koulutuspäivää, sit on ollu koulukahvilaan leipomista, sit oon pyöräilly pitkin kyliä lumisohjossa kaupoilla, sit tämän päälle oon suorittanu nettikurssin aamujunassa. 

Sit kun ajattelin että viikonloppuna levätään, ni eiköhän ole kellojen siirto ja kundilla salibandyturnaus pyhäaamuna kello seitsemän. 

Voi saakeli mä sanon! Ikisuosikkiani Bon Jovia tässä lainatakseni ”I”ll sleep when I’m dead!” Hurraa ruuhkavuodet! 

Mä kyllä tykkään kaikista näistä hommista, niin siksi ei tunnu että nujertuisin näihin kotihommiin, pitkiin matkoihin, harrastusrumbaan, siivoushommiin, läksyjentarkastukseen, talonhuoltoon, koirahommiin, ruoanlaittoon, työjuttuihin…. (btw. just eilen hehkutin kun mun työ on niin monipuolista, mielenkiintoista ja kivaa, ja saan tehdä sitä ihan huipputiimissä, että joka aamu innolla lähden katsomaan mitä tänään on tarjolla. Kui siistii!) 

Nii että – ei tunnu että nujerrun, mutta takaan ja alleviivaan että lauantaina A) maataan sohvalla ja B) mennään ennen kasia koisiin. 

Tänäaamuna ku fillarin lokarinaluset oli nii jäässä ettei renkaat pyöriny senttiäkään, ni alko jo naurattaa semmosta hullunnaurua. Tämäki vielä! Ekaa kertaa sit fillaria skrabaamaan että pääs sohjoon polkemaan! Jes! Nou! Ha ha ha.