Halvat huvit
Sain illalla viestin että maakunnissa näkyy revontulia.
Vetäsin villatakin niskaan ja pomppasin takapihalle. Jösses! Niin meilläkin.
Kiljuin Tyypin sohvannurkasta kuumeilemasta myös ulos pakkaseen, ja mitä taivas antoikaan?! Omassa taivaspalassamme kodin yläpuolella leiskui vihreät ja pinkit revontulet.
”Kulta! Katso! Vähän siistiä! En kestä just tämmöstä!” Hihkuin, ja puristelin Tyyppiä pehvasta ja käsistä ja naamasta. Ehkä myös pompin ylös alas.
”Ei, taasko sä vähän sekosit?!”
No en syyttä! Mieletöntä. Tänään vielä ehtii, jos eilen missasit. Taivaallinen näytelmä, ja ihan ilmatteeksi. [kuva: Tuoviselta maakunnista]
Herätin myös Kisun.
”Haluutsä kulta nähdä revontulia?” (Joo.)
”Nouse sit ylös!” (Mulla on kylmä tässä ulkona.)
”Ota tää peitto!” (Tosikivat joo, mutta saanko mennä takas nukkuu?)
”Ihan sama. No kauniita unia!” (Mmmmmm…)
Ja heti perään:
”Moi faija! Oli pakko soittaa! Pue päälle ja mee heti ulos! Nyt on niitä revontulia. Ei mulla muuta, mee jo! Moi.”
Hullulla on halvat huvit, idiootilla ilmaset, eikö?