Hoplaa! Yli budjetin, sanoi keittiö

No sit me ostettiin talo. 

Sit me alettiin eilen rakenteleen paperille keittiötä. 

Tää on toki ihan tyylikäs, ainakin ollut aikanaan, mutta… 

 

Kuvan perusteella arvioin mittoja, laskin, tuumailin ja piirtelin. Tyyppi jopa intoutui arvioimaan ja valitsemaan kaappeja, tasoja ja hanoja mun kanssa. (Aplodeja siitä että oltiin näissä asioissa ihan yksimielisiä, ja samoilla linjoilla! Jee!) Sitten se ihan allekkain laski (niinkuin koulussa tehtiin kun mä olin nuori!) mitä lysti maksaa. Ja hoblaa! Vaikka yhtään ei liioiteltu haluissa ja toiveissa, paukkui budjetti yli heti kättelyssä. 

Ahahahhaha. Mä elän vielä jotaki 2000-luvun alkupuolta, sitä aika kun olen viimeksi remontteja puuhaillut. Silloin kaikki oli halpaa ku saippua ja elämä oli helppoa! Enää näköjään ei. 

No. Vaihtoehtona ei ole vanhojen kaappien kunnostaminen, koska ne oikeesti putoaa kantimistaan. (Myyjä väitti että ne on kuuskytluvulta, mutta mun arvaus menee kyllä seitkyt-kasikyt vaihteeseen… Silti.) Yläkaapit on parempikuntoiset, joten toki säästän ja tunaan alakerran ”pyykkihuoneeseen” säilytystilaksi. (Mustat vaneriovet!) 

Nyt siis. Mä A) tarkistan keittiölaskelmat, ja jos se ei tuosta alkuperäisestä kovin laske,  on meillä vaihtoehtoja… Tasan yksi.

Sit vaan tarkistetaan budjetti ja riivitään keittiöön lisää massia. Näin se toimii. 

…vai pysyiskö noi etulevyt liimalla ja jos vaan maalataan…? 

– no ei! 

…aha… 

(Tuossa kuvassa oikealla kurkkaa makkarin kaapinovi. Priimaa. Täyspuuta, alkuperäinen! Samaa kaappia on keittiössä miltei toinen seinä kokonaan! Aivan mahtavaa! Ne ehdottomasti jää. Niiden takia mä just tän talon halusin. Mä rakastan niitä kaappeja valmiiksi! Nyt vaan jotain keveää valkeeta tohon risahtaneen tilalle. Tästä se lähtee… Innostus on taklannut jännityksen!)