jättäkää meidät ulkopuolelle

Ihan kerran sataan vuoteen kirjoitin yhteen blogitekstiin kommentin. 

Blogiteksti asiallisesti puolusti isien oikeutta isäinpäivään läheistenpäivän sijaan. Se oli yhden miehen hyvä mielipide asiasta. Kommenttiloota nyt ei tietenkään ollut kovin asiallinen, ja kirvoitti minunkin kynää hieman. Epäilenpä ettei kommenttiani edes julkaista, joten länttään sen nyt tähän: 

”Äiti-äiti perheet ei mitenkään ole ”muodissa”, se vaan on joillekin tapa elää ja rakastaa.
On olemassa perheitä joissa isää ei ole ollenkaan (hep!), ei sitten minkäänlaista. (anonyymi luovuttaja), ja niillä mennään. Ne perheet (hep!) eivät ole vaatineet mitään läheistenpäivää, koska yleensä ovat sallivia ja suvaitsevaisia itse (hep!). Se että muilla lapsilla on isät, ei ole mun lapsilta esimerkiksi pois ensinkään. (Isäinpäivänä esimerkiksi) Lapseni ovat aina askarrelleet ukille kortit, ja setä tai eno ovat nauttineet päiväkotien isänpäiväjuhlista valtavasti. Mä en edes mitenkään pyydä muita suvaitsemaan mun perhettä, enkä odota erikoiskohtelua miltään taholta. Joten olkaa ystävällisiä, jättäkää yksinäiset naiset ja äiti-äiti perheet tämän kouhottamisen ulkopuolelle, olkaa niin hyviä. Ainoa mistä lapseni saattavat kärsiä, on suvaitsemattomat asenteet, ja mielikuva siitä että kaikilla ”pitää” olla isä. Koska näin ei ole.
Äärettömällä kiitollisuudella muistan isäinpäivänä sitä ihmistä joka on pyynteettömästi lahjoittanut sukusolujaan ja suonut lapsilleni mahdollisuuden elämään.”

Jatkaisin vielä että:

Huomauttaisin että ilman mun itsekkyyttä, tai tuota tuntematonta tanskalaista, olisi maailma kahta a.i.w.a.n. v.a.l.t.a.w.a.n. mahtavaa kersaa köyhempiä. Kun mä katson noita kahta kouhottajaa, olisi tää maailma, ja mun perhe, olis jäänyt paljosta paitsi. Todella. Sen lisäksi että mun lapset on mulle kaikki kaikessa, ne on äärettömän rakkaita ja tärkeitä niin monelle muulle ihmiselle. Niille ei ole ikinä esitetty että ne on jäänyt isättöminä jostain paitsi, vaan että erilaiset perheet on rikkaus. Ja että ne on onnekkaita kun niillä on tällänen perhe, tällänen suku, semmonen ukki, semmonen eno, Ari, Seppo, mummit ja kummit. Ja kersat on täysin onnellisia tän sakin kanssa. 

Isäinpäivänä ukki saa aivan ihania kortteja, ja meidät kylään. Joka vuosi lapset on halunneet tehdä ukille myös kakkua, vaikka ukki ei kakusta välitä, mutta koska se kuuluu asiaan. 

Läheistenpäivä on ihana ajatus, ja kukin päiväkoti toimikoon omien periaatteidensa mukaan, mutta kouhottajat, me ei tätä tilattu, joten meitä tästä on turha käydä myöskään syyttelemään. 

 

Ja faija. Kiitos kaikesta. 

Äiti on kertonut että sä olet sanonut sille että kauneinta mitä se on sinun elämääsi tuonut, on me lapset. Ja tiedän että parasta mitä mä olen sun elämääsi tuonut (oman persoonani lisäksi, ha ha) on nämä mun

lapset. 

Kiitos kaikesta rakkaudesta. Sä aina seisot mun tukena. 

Mä rakastan sua. 

Sunnuntaina nähdään.