Kääk! Pelkääjän paikalla – Laura Lehtola

Olin suunnitellut yhteistyöpostausta ystäväni, kirjailija (ym.) Laura Lehtolan kanssa, koskien hänen esikoisteostaan ”Pelkääjän paikalla”. 

No eihän me olla päästy sinne päinkään. Anteeksi. Koska mä ostelen tässä taloja ja pyöritän firmaa nimeltä perhe, ja hän kirjoittelee kirjojaan, ja pyörittää omaa sirkustaan. (Koska nähdään btw?) 

Olin ajatellut esitellä vähän kirjaa ja sen aiheuttamia ajatuksia, ja kysellä Lauralta sitä legendaarista ”Miten meni, noin niinkun omasta mielestä?” …No edelleen tätä tapausta saadaan odotella tovi. Tämä oli vaan teaser.  

Mutta! 

Laura Lehtola on valittu Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi! 

Finalistien esittely huomenna kello 13 Helsingin kirjamessujen Aleksis Kivi-lavalla. Käy katsomassa mitä Lauralla on sanottavaa. 

Laura Lehtola (s.1978) on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti. Hän on työskennellyt mm. tutkijana, ohjelmistopäällikkönä ja tennisopettajana. Yksityiselämässään hän on äiti, vaimo ja innokas autoilija. Esikoisromaani Pelkääjän paikalla sai alkunsa vahingossa.

[Kuvat: Otava, radio Helsinki. Speksit: Otava.]

 

(Kerroin viimeksi Lauralle kuinka todella ihailen sen taitoja panna sanoja paperille, sillä on niin persoonallinen, sarkastinen ja kuivakka, toteava, mutta niin lempeä ja lämmin tyyli. Kerroin kuinka mustakin on hauska kirjottaa, tätä blogia esim. mutta tällästä ent.lähiömutsin-adhd-avautumis-päiväkirja-tyyppistä räpellystähän tämä vaan on. ”Ei mutta, onhan sullakin semmonen OMA tyylis.” kertoi Laura. No nii just. Mähän sanoin. Lempeä. Sarkastinen.)