Kesäpäivä Hämeenlinnassa

Lupasin lapsille ettei hauskuus lopu vaikka mun työt alkaa. Ja lupaukset on tehty pidettäviksi. 

Viime sunnuntaina lähdettiin evakkoon Tyypin yövuoron jälkeistä nukkupäivää Hämeenlinnaan. Otettiin uimakamppeet ja pienet eväät kassiin ja lähdettiin vaan vetää. 

Kui siistii! 

Mein omilla kylillä ei ole muuta vikaa, kun uimapaikkojen puute. Kiva maauimala olis, mutta neiti teiniangsti ei suostu sinne menemään, koska siellä on muita ihmisiä. (Älä kysy.) Googletettiin vaan Hämeenlinnan uimarannat ja suunnattiin randomilla juna-asemalta radanvartta pohjoiseen noin 1,5km. Ja mikä ranta! Pieni, ei muita ihmisiä ja veden toisella puolella siinti Hämeen linna. Mahtavuutta! Skidit nautti tosi kovin ja tämäkin eukko heitti talviturkin viimein. 

Kun oltiin plutailtu, lojuttu ja lueskeltu (näiden kanssa voi siis nykyään vaan makaa rannalla lukemassa! Kukaan ei nitise! Kaikki on hiljaa! Kaikki lukee! Kaikki nauttii!)  tarpeeksi, nakattiin reppu selkään ja lähdettiin talsimaan. 

Mikä kaupunki! Näin kesäisin ainakin Hämeenlinna on ihana. Kauniita, siistejä puistoja, iloisia ihmisiä, vettä, kauniita taloja, vanhoja puita. 

Käytiin vetämässä hillittömät mätöt kiinalaisessa uinnin päälle, ja lapsia alkoi kiinnostella itse linna linna. Joten vaelsimme sinne. Kisu on ollut siellä luokkaretkellä, ja oli tosi mahtavaa kun lipunmyyjä esitteli sitten asiasta kuultuaan kartan sille pelkästään ja kehoitti sitä toimimaan mun ja kundin oppaana. Kyllä oli tyttö iloinen ja pätevä roolissaan. Ihana ajatus ja heitto lipunmyyjältä! 

Kisun opastaman linnakierroksen jälkeen kun valuttiin linnan pihalle, niin siihen oli ilmestynyt vanhoja autoja pilvin pimein. Mikä tuuri ja silmänilo.

Kaiken tämän päälle vedettiin vielä tour de leikkipuisto, ja alkuillasta junailtiin kotiin. 

Mahtava kesäpäivä! 

Ihana kaupunki! 

Sää helli! 

Kersat oli huippuja! 

…joko tuli tarpeeksi ylisanoja? 

Ja huutomerkkejä!!!! 

 

Menkää itse katsomaan. 

Lämmin, lämmin, lämmin suositus ihanalle kaupungille! 

Huutomerkki! 

 

Salli vaan mun ihmetellä miten kävelimme kaupungissa 15km näkemättä ensimmäistäkään ruokakauppaa? Missä ne ihmiset ostaa ruokansa? …päivänhuipennusjädet sai onneksi ostettua sitten asemalta. (Tosin junalippuja ei, koska kotimatkajuna oli täysi eikä infoa siitä voiko junaan vaan mennä, saanut mistään. Onneksi googlella löytyi vielä yksi pieni leikkipuisto, jossa sekoillessa meni ylimääräinen tunti meni tosi nopeasti.) 

Burjettinatkaajille tiedoksi: pääsyliput linnaan 9€/aikuinen, 4,5€/lapsi.