Maanantai, siirappia

There’s a life inside of me

That i can feel again

It’s the only thing that takes me 
Where i’ve never been
I don’t care if i lost everything that i have known
It don’t matter where i lay my head tonight
Your arms feel like home
They feel like home
(hold on, you’re home to me)

Tämän vuoden parisuhdeteemabiisi. Nyt on oma talo, vaikka ei sen väliä missä ollaan. Kun toisen sylissä on aina kotona. 

Vuonna nakki kysyin tyyppiä mun kanssa three doors downin keikalle. Se oli aivan taianomainen tilaisuus, ja siitä tunnelmasta napataan arkeen romantiikkaa rock-balladien muodossa, aina merkityksellisissä elämänkohdissa. Edellisen postauksen kuvassa itkunauran onnesta, kun tyyppi veti The Lipsin säestyksellä mulle häävalssiksi ”here by me”. 

Istun nyt sohvalla ja odotan Tyyppiä työvuorosta. ”Your arms feel like home” ladattuna soittovalmiiksi.

Eilinen hääpäivä meni harakoille, Tyypin kotiuduttua iltamyöhään, kun mä kärsin järkyttävästä migreenityyppisestä katatonisesta välikuolemasta. 

Mikä muu tekis maanantai-illasta spesiaalin, kun yks illan (ensimmäinen ja viimeinen) hidas hämärässä eteisessä. 

Nyt jo kurkkua kuristaa ja vedet on silmissä… 

Kohta mä itken taas vähän. Onnesta.