Rakkaani kiukuttelee

Me ollaan oltu jo vuosia yhdessä. Nyt on varmaan suhteessa se alkuhuuma ohi, ja olen jopa miettinyt vaihtoa parempaan. 

Harmi kyllä. 

Rakkaani uskollisesti kuljettaa minua minne haluan mennä. Mukisematta kantaa mun ajatukset, fyysiset taakat, ja lapsetkin jos on tarpeen. Rakkaani odottelee aamulla että herään, ja iltapäivällä uskollisesti vartoo mua töistä. 

Me ollaan tosi samanlaisia. Ketteriä, nopeitakin. Uskollisia, luulin. Vähän semmosia vanhoja ja kuluneita. Eli sovitaan hyvin yhteen. 

Nyt vaan viimeaikoina meidän rakkauteen on tullut ryppyjä. Milloin mikäkin on huonosti, kitistään, tehdään asioita mitä toinen ei toivoisi. En enää voi luottaa toisen uskollisuuteen ja siihen että matkaa tehdään yhdessä. 

Tänään olin niin pettynyt aamulla että potkaisin rakastani ja sanoin vaihtavani sen johonkin muuhun jossei jatkuva kitinä lakkaa. 

On raivostuttavaa yksin yrittää huoltaa meidän suhdetta, tehdä asioita toisen eteen saamatta vastakaikua. 

No ha ha. 

Kyse on toki rakkaastani Virma Virtasesta, joka on samaa ikäluokkaa mun kanssa. Sillä alkaa jo kilometrit ja painaa. (Mulla toki ei! Ha ha lisää.) 

Arkea ei helpota lämpötilan seilaaminen plussasta miinukseen ja takaisin. 

Tänään oli kulkupeli aamulla niin jäässä ettei pyörät pyörineet laisinkaan! Ja lukko oli jäätynyt kiinni. Kyllä se kiroamalla ja lämmittelyllä taas läksi liikkeelle kuitenkin, mutta epäilen että jään pian sen kanssa ”tien poskeen”. 

Uuden pyörän hankinta ei ole viisasta, koska se todennäköisesti pöllitään asemalta ennenkun ehdin kissaa sanoa. Käytettyä en uskalla torista lähteä ostamaan, koska niissä aina riskinä että minulle päätyy jonkun toisen varastettu tärkein polkupyörä. 

Täällä perähikiällä asuessa olisi enemmän kun tarpeellista omistaa toimiva fillari. 

Huoh. Tietysti voisin harjoitella huoltamaan fillarin ja vaihtamaan siihen osia, mutta muutaman renkaanvaihdon kokemuksella tiedän ettei se todellakaan ole mun juttu. Vaikka pyörä on hiton yksinkertainen peli, ja vaikka kuvaan kaikki työvaiheet kun alan sitä ropaamaan, ni vikaan menee takuulla. 

Voi masennus! Sanois faija tähän.