Sunnuntai 20.9.
Aamulla unen läpi kuulen kun Tyypin herätyskello soi. Tälläkertaa onnistun jatkamaan unia. Jossain vaiheessa parisägyn patja heilahtaa, epäilen jonkun karvanaaman kömpivän viereeni. Tarkoitus on komentaa tyyppi lattialle, mutta heräänkin noin tunnin päästä suloisessa tassusekamelskassa rescuekoiramme kanssa. Lapset kuuluu olevan hereillä, sanon niille hyvät huomenet, ja valutaan porukalla alakertaan. Minä napsauttamaan valmiiksi ladatun ja sydänlapulla varustetun […]