Tahatonta huumoria

Onneks mä en vielä ole inkontinentti. Tommonen kuusivuotias maailmantutkija antaa niin paljon naurun aihetta pohdinnoillaan, että mä olen tikahtumispisteessä hullunnauruni kanssa päivittäin. 

Nämä aitakepukat se kantoi portista sisään. Kysellen uteliaana ketä vastaan aion niillä taistella. Repesin. Se kertoi metsässä olevan kyitä, ja yhden kepukan voisi ainakin säästää niiden tuinastamiseen. 

Kundi myös oli kiinnostunut mun lisääntymiskyvystä. Se toivoi että tekisin vauvan, jotta hänestä tulee isoveli. Kun epäilin etten jaksa enää vauvaa hoitaa, niin hän kyllä lupasi hoitaa kaiken. Vaipat, syöttämisen ja viihdyttämisen. Jopa yöhuudot. Koska vauvahan ei yöllä huutaessaan tarvitse kun jonkun ihan lähelle makaamaan ja sanomaan lempeällä äänellä ”ei ole hätää”. 

Huutonauraa saa myös joka kerta, kun kundi tilittää tuntoja uskonnontunnin jälkeen. Hän on käsittänyt että tarinan päähenkilö on nimeltään Jeesus-Maaria. Kundi kertoilee värikkäitä tarinoita tästä Jeesus-Maariasta, ja siitä kuinka se toinen Jeesus otti kuopasta Jeesus-Maarian sielun. Ilmeisesti muut uskonnonryhmän lapset on kasvatettu hyvin ekumeenisesti, ja vanhoollinen ope varmasti pyörittelee silmiään kun kundi vastailee sen kysymyksiin enemmänkin itä-helsinkiläis – vantaalaisen kasvatuksensa mukaan. Jäbällä ei ole tietoakaan mistään taivaaseenastumisesta, joten hän vilpittömästi epäili Jeesus-Maarian A) juksanneen olleensa kuopassa tai B) että Hän ei mennyt sinne ensinkään. Tähän tarinaan liittyy myös jotenkin käärinliinat ja sitä kautta muumiot. Koska jos Jeesus-Maarian olisi halunnut säilyttää, olisi se kannattanut pumpata täyteen sitä balsamicoa. Että jos se balsamicon pumppaus oli keksitty ennen Jeesus-Maariaa niin miksi hyvä tapa piti lopettaa. Nii. Sasse. 

Täytyy vielä sanoa että toiv ateisti Tyyppi ei löydä kundin uskonnonpapereita, veikkaan että nousee aikamoinen sortin haloo asiasta. Ne on meinaan mun mielestä aika korkealentosta ja vanhoollista tekstiä tuon ikäisen lapsen opetusmateriaaliksi. 

 

Tähän liittyen, turhaan mä niistä vaarallisista koulumatkoistakaan kouhotan. Mun faija oli kundin mukaan luvannut sille ”iänkaikkisen elämän”, joten hätäks tässä? 

Läksyt sujuu, ja jälki on siistiä. 

Voi. Mun kulta. 

 

Kundi myös vuolaasti kiitteli mua kun olen sen huonetta maalaillut. Saan kuulemma palkaksi ihan vapaasti syödä omat suklaani loppuun. Kiitos tästä. 

 

Hän myös aikoo valmistaa mun viimeisen lomapäivän kunniaksi juhlalounaan, alkupaloineen, pääruokineen ja jälkiruokineen. Tätä odotan innolla. Tilasin salaatin, pizzaa ja mutakakkua. Hän hoitaa. Mä vaan istun valmiiseen pöytään.