Se eka postaus

Taas uusi yritys ylläpitää blogia. Tämä en suinkaan ole eka blogi jota kirjoitan. Viimeksi jaksoin bloggailla melkeinpä vuoden, mutta hiljattain tajusin, että blogissa ylläpidin vanhaa itseäni. Sitä ihmistä ei enää ole. En ole enää yhtä iloinen ja kunnianhimoinen.

Viime vuosina on tapahtunut jotain. En tiedä onko se sitä aikuiseksi kasvamista. Vai kutsutaanko sitä vain masennukseksi?

Tämä blogi olkoon aito. Tai ainakin aidompi kuin aikasempi blogini.

Elämäni pyörii nykyisin omien ajatuksieni ympärillä, ja siksi blogikin luonnollisesti täyttyy omista kamalista ajatuksistani.

Ehkä pieni esittely ajattelijasta, eli minusta, on paikallaan. Vaikka tuskin kukaan tänne asti on lukenutkaan.

Olen 23-vuotias helsinkiläinen hurri. Miksi kirjoitan suomeksi? No koska haluan ylläpitää suomen_kielen_kirjoitus_taitoani. Eli blogi tulee olemaan täynnä kirjoitusvirheitä ja sekasotkua. Pilkutussääntöjä en ole nähnytkään. Joutaisin takaisin Ruotsiin, joka kuulemani mukaan on kotimaani. Snägärijonossa näin väitetään.

Yksi isoimmista ongelmistani on heikko itsetuntoni. En pidä itseäni juuri minään. Olen heikko ja paska luuseri joka joutaisi pois. Maailma ei aina tunnu minun paikaltani. Mutta ehkä se tästä. Henkisiä kasvukipuja jne.

Tykkään kahvista ja feminismistä. Perjantaisin ja lauantaisin juon liikaa viiniä ja seison ujona nurkassa katselemassa söpöjä poikia joita en uskalla lähestyä. Arkipäivinä kirjoitan kandia ja odotan viikonloppuja, jotka ovat aivan liian lyhyitä.