En tahtoisi valittaa, mutta…

Melkein alkaa ottaa nuppiin tämä vallitseva jäinen ilmatila. Vielä pari päivää sitten oli muka liian kuuma. Yölläkään ei saanut kunnolla nukuttua vaikka kaikki ikkunat oli auki. Nukkumatin eksyminen saattoi myös johtua siitä, että kaikki maailman pikkulinnut on pesiytynyt juuri meidän kulmille. Kurnuttavat kyyhkysetkin on ison kissan kokoisia. Ja ne vasta meteliä pitääkin. Puhumattakaan jättiläisfasaanista. Se kun krääkäisee ne pienimmät linnut tipahtaa puusta jo pelkästä hämmästyksestä.

Nuku siinä sitten.

Mutta nyt ei tarvitse nukkua ikkunat auki. Ellei halua hemmetinmoista kesäflunssaa. Lämpötila laski kertaheitolla sellaset 20 astetta. Ei oo hei hiki.

Juuri kun saa kaikki kesävaatteet taas käyttökuosiin ja vaatehuoneeseen tilan niille huomaakin, että helle meni ohi vauhdilla niinkuin maantiekiitäjä. Viik viik.

Sellasta se sitten on, balanssin hakua niin valveilla kuin unissakin. Yksi tyyppi ainakin hanskaa sen päivin ja öin.

Niistä linnuista vielä sen verran, että mun mielestä se on kovin kaunisteltua, että kuinka ihana on herätä kesäaamuisin lintujen viserrykseen. Tai voihan se olla jos se ei tapahdu klo 4.30 sunnuntai kesäaamuna. 

Että tsirp tsirp vaan kaikille!