Luumupuun kukkien aikaan

Paljon asioita, minkä takia rakastan kotimaatani. Yksi niistä on vuodenaikojen vaihtelut. Kaikissa neljässä vuodenajassa on oma viehätyksensä. Tämä hetki kun kevät on kääntymässä kesään, on silti varmaan se suosikki, yksi ylitse muiden. Jos jätetään huomioitta se iljettävä keltainen möhnä, jota on joka paikassa ja tukitsee esikon muutamaksi viikoksi totaalisesti. Henki ei kulje nenän kautta viikkokausiin ja esikon huoneesta kuuluu mittavalla desibelillä tasainen kuorsaus. 

Mutta oujee, kaunista on. Todella.

 

 

Missään ei ole näin sininen taivas kuin kesäsuomessa. Kaikki on vielä uutta ja tuoretta. Näitä aamuja ei malta ohittaa nukkumalla. Kotona isoista ikkunoista tulvii valoa, joka ei anna unen jatkua liian pitkään. Jokaisesta näin kauniista aamuhetkestä on otettava kaikki irti.

 

Valo jatkuu myöhään iltaan. Sähköistä valoa ei kaipaa, vaan hämärässä on hyvä fiilistellä näitä kallisarvoisia hetkiä

 

 

Paras aika on tässä ja nyt. Ennen seuraavaa vuodenaikaa. Nyt nautitaan tästäkin!

Aurinkoista lauantaita!