Harmaa arki

Sunnuntai-ilta ja mieli levoton, väsynytkin. En ole saanut vääntäydyttyä ulos, vaikka aurinkokin on pilviverhojen takaa pilkistänyt.

Mistä nämä lievän alakulon hetket ja harmaan arjen tuntemukset, pyhänäkin, syntyvät. Tiedän kyllä viime aikoina tehneeni liikaa töitä, joten energiaa ei ole liiennyt liikkumiseen eikä kodinhoitoon – ei ainakaan siihen. Olen myös vuosien myötä huomannut yhä enenevässä määrin kärsiväni siitepölystä ja keväisestä katupölystä, joka tänä vuonna on todella huonontanut ilman laatua. Kun ahdistaa rinnassa ja hampaissa narskuu hiekka, ei olotilakaan  voi kummoinen olla.

Toisaalta se, etten saanut lähdettyä lenkille keväiseen luontoon alkaa minua jo huolestuttaa. Olen ollut suhteellisen liikunnallinen ihminen. Tanssi on yksi harrastuksistani, jopa sauvakävely on kuulunut repertuaariini kaiken muun ohella. Tanssinut en ole vähään aikaan edes kotona yksin ollessani. Toisaalta mikä muu liikuntamuoto on mielelle ja aivoille parempi piristysruiske kuin tanssi. Tämän ovat taitaneet todistaa jo monet aivotutkijatkin. Ja onhan meillä ikinuorina säilyneitä oppiäitejä Aira Samulinista alkaen.

Ehkä kuitenkin olen tarvinnut tämän breikin hektisen talven jälkeen. Vähitellen olen alkanut opetella armollisuutta itseäni kohtaan. Vapaa-ajan käytöstä ei saa enää tulla uutta stressin aihetta. Jos yhden päivän löhöilen sohvalla, ei se luultavasti vielä maailmaani muserra. Huomenna tiedän meneväni taas reippaana tyttönä töihin. Siellä hoidan velvollisuuteni parhaalla mahdollisella tavalla. Pitäisikö vähän joustaa sielläkin, jotta jäisi energiaa kotiin ja itsestä huolehtimiseen?

Tänään on palmusunnuntai, joka enteilee pääsiäisen tuloa. Yhtään virpojaa ei ole ovikelloamme soittanut. Olen useampana vuonna noutanut pajunkissoja juuri palmusunnuntaina ja koristellut ne itse, mutta tänään ne jäivät hakematta. Tosin vielähän senkin ehtii, kun pääsiäinen on vasta viikon päästä. Pääsiäispuu on kuitenkin jo koristeltu kauniilla, värjätyillä mm. Pietarista ostetuilla puisilla munilla.

Tämä on myös vaalisunnuntai. Onneksi kävin ennakkoäänestämässä. Tällä fiiliksellä äänestäminen olisi jäänyt väliin. Aion kyllä seurata suurella mielenkiinnolla vaalien tuloksia. Odotan malttamattomana, pitävätkö viimeisten gallupeiden tulokset paikkansa. Onko luvassa suuria vai vähän pienempiä muutoksia. Ehkä uutta potkua löytyykin siitä, että odottelee uusien, raikkaiden tuulien puhaltamista tältä suunnalta. Tulisiko sieltä suunnalta värikkyyttä arkipäivään.