Pääsiäissunnuntai

Tänä vuonna meitä on todella siunattu kauniilla säällä pääsiäisen aikaan. Kevään voi sanoa tulleen taas ihan yllättäen vai olenko itse nukkunut karhun tapaan talviunta ja vieläpä liian pitkään.

Ei ole aikaakaan siitä, kun näin ensimmäiset leskenlehdet. Sinivuokot ilmaantuivat varsin pian niiden jälkeen. Eniten minut yllättivät kuitenkin valkovuokot nyt pääsiäisenä. Niitä en vielä kuvitellut näkeväni.

Pääsiäisen aikaan on kiva koristella kotia. Harvoin on kuitenkin niin, että pajunoksia ei voi kodin kaunisteeksi kerätä. Tänä vuonna pääsiäinen on kuitenkin niin myöhään, että pajunkissat ovat lähes passè. Kurkottelin niitä tänään ulkona sinistä taivasta vasten. Tässä lopputulos:

Tulee mieleen Jukka Kuoppamäen laulu ”Sininen ja valkoinen”. Tässä eivät ole pilvet taivaan lampaita, vaan niitä ovat keltaiset kukkivat pajunkissat.

Joka vuoksi on pakko saada itse tekemällä virpomisvarpuja kotia koristamaan, kun meillä ei käy ”pikku noitia” virpomassa. Taloyhtiössämme ei asu yhtäkään sen ikäistä ja ulko-oven lukitus estää muiden tulon. Nyt keräilin eri puiden oksia ja ihastuttavaa on seurata silmujen avautumista hiirenkorviksi.

Narsissien ja muutaman pikku tipun sekä jänöpupun lisäksi koti ei muuta koristetta kaipaakaan.

Koristelun ohella on syytä muistaa pääsiäisen syvällinen sanoma. Itselleni tärkein on kuitenkin hän, joka kuolemalla kuoleman voitti.

Aurinkoa ja iloa kaikkien päivään!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *