kohteliaisuus

minä olin juuri astunut Ivana Helsingin liikkeestä

ja hymyilin varmaan kuin pöljä, koska olallani roikkui kassi, joka sisälsi jotain kauan haaveiltua ja ihanaa

kun porttikongista tupsahti mies

(ei laitapuolenkulkija mutta terassipuna ihollaan)

ja huudahti:

no hej på dej

miten voi olla noin kaunis nainen

minä tokaisin reippaasti ”no kiitos”

ja jatkoin matkaani hymyillen vielä pöljempänä