minä olen toisinaan huono bloggaaja

koska kertomatta jättäminen tuntuu valehtelulta

ja minä haluan jakaa kaiken

uhmaiästä kertovaan postaukseen haluaisin lisätä

kuinka poika edelleen enimmäkseen hymyilee, halaa ja pussaa

kuinka koko uhma on sille oikeastaan vitsi

leikki, jossa se vetää omaa rooliaan

sanoo ”ei oo yhtään kiva” ja virnistää päälle

kuinka se on ihana ja rakas siitä huolimatta

että välillä saa imuroida lasinsirpaleita keittiön lattialta

tai kiskoa tyypin viidettä kertaa pois telkkaria läpsimästä

kuinka minä en ole vielä kertaakaan oikeasti menettänyt hermojani

vaikka on univelkaa ja äidissä roikkuva huomionkipeä ipana

mutta sitten postauksesta katoaisi pointti

eikä se olisi yhtään niin iskevä

joten harjoittelen tiivistämään

sanomaan vain sen

millä on

väliä