Joulua
Tässä on nyt tultua oltua senverran monena jouluna töissä, että voinen puhua olevani semmoittinen joulun ammattilainen. Sehän alkaa tämä joulu, noin niikuin amatööreillä eri aikoina ja loppuu. Se on niin kuin ei oikein osata.
15.11. – Joulupaasto eli apostoli Filippuksen paasto on vuosittain ortodoksisessa kirkossa joulun edellä. Se alkaa aina 15.11 ja päättyy 24.12. Jouluaatto on siis ortodoksisessa kirkossa paastoaikaa 25.12. saakka. Paavi Leo Suuren (k. 461) mukaan joulupaasto on uhri Jumalalle kiitoksena kootusta sadosta. ”Koska Herra on antanut meille maan hedelmiä, niin meidän paaston aikana tulee olla armeliaita puutteenalaisille.” Joulun aika alkaa siis 15.11.
13.12. – Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.
21.12. – Tuomaanpäivä. Tällöin aloitettiin jo hiljentyminen joulua varten, ja kaikki suuremmat työt lopetettiin. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, Hiiva-Nuutti pojes viepi.”
23.12 – Joulun aaton-aatto. Tuvan sillanaluksen puhdistaminen. Veden kanto. Riihessä olo. Tuvan pesu.
24.12 – Joulun aatto. Joulurauhan julistamisen perinne jatkuu Suomessa ennen kaikkea Turussa, jossa julistus luetaan Vanhalla Suurtorilla kello 12.
Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin. Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan
Piirakasten teko. Viinan lasku. Saunan lämmittäminen. Vierasten vastaanotto. Saunan kylpy. Joulupukki. Illallinen.
25.12 – Joulupäivä. Tässä ei enään pitäisi olla esillä adventtikynttilöitä. Aamurukous. Kirkkoon meno. Karjan konstaaminen. Kahvin juonti. Hartaushetki.
26.12 – Tahvananpäivä. (Tapaninpäivä). Tahvanan ajo. Joululeikkituvan pyyntö. Joululeikkiin meno. Niemelän Raisan ja Lippolan Juhanan liitto.
Joululeikit. Vastakkaistanssi. Rinkitanssi. Laivasilla olo. Vuorotanssi.
27.12 – Kolmas joulupäivä, eli apostoli Johanneksen päivä. Sudennuotan veto. Paistisilla olo. Laulun ja ulkoluvun kilpailu. Rinnakkaistanssi. Panttisilla olo. Joulusaarna.
28.12 – Neljäs joulu eli lasten päivä (viimeispyhä), eli viattomien lasten päivä. Hiirisillä olo. Sikasilla olo. Seulau juoksu. Parisilla olo. Neito kammiossa. Vanhan joulun loppu.
31.12. – Kristuksen syntymän päättäjäisjuhla jota vietetään ortodoksisessa seurakunnassa
6.1. Loppiainen. Itämaan tietäjät eli Kolme kuningasta toimivat loppiaisena eräissä maissa myös joulupukkeina. Joulukoristeet kerätään pois.
13.1. – Nuutin nimipäivää, eli nuutinpäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivä, mutta kun tammikuun puolivälin tienoilla on tutkijoiden mukaan ollut vanha muinaisviikinkien juhla, siirtyi nuutinpäivä jo vuonna 1708 nykyiselle paikalleen 13.1. Vanha kansa on aikoinaan puhunut vanhasta nuutista, jota juhlittiin siis 7.1. – ja uudesta nuutista, jota juhlitaan 13.1. Nuutinpäivä eli nuutti on ollut eräänlainen puolipyhä, jolloin ei käynyt laatuun tehdä mitään suuria töitä, mutta jotakin pientä oli soveliasta toimitella.
Kuningas Kustaa III kuitenkin vähensi ne kahteen, koska aatelisten ja porvarien mielestä pitkät pyhät laiskistivat palkollisia liikaa. Kolmatta ja neljättä joulupäivää on nimitetty myös pikkupyhiksi tai arkipyhiksi.