Pyhän Birgitan kirkon rauniot
En vierailut ekaakertaa Vihdissä, Pyhän Birgitan kirkon raunioilla.
On vähän epäselvää että kuuluiko tämä kirkko aikanaan meille Lohjan seurakuntaan, sillä kirkon rakentamisajankohtaa ei ole pystytty selvittämään. Ollaan siinä rajoilla. Ehkä harmaakivinen kirkko rakennettiin tänne Hiidenveden Vihdinniemeen 1500-1520 välillä. Ehkä vasta Vihdin itsenäistyttyä. Nämä kaikki tapahtuivat siinä 1400-1500 taitteessa. Vihtiin kuului tuolloin, eli siis siihenasti meille Lohjaan, myös Pyhäjärven kappeli, eli Karkkila.
Nettilöytö kuva n.1840.
Onhan täällä Vihdissä ollut puukirkko jo aiemmin, siis Lohjalla, siinä 1300-luvulla.
Vihti-nimi on yhä vailla varmaa selitystä. Nimen on arveltu olevan skandinaavisperäinen (Vight – vigja – weihs = pyhä) tai juontuvan suoraan suomalaisesta sanasta ”vihti” = vyyhti. On myös ajateltu, että kyseessä on muinaisgermaaninen johdannainen, mikä merkitsi noituutta, noitaa tai tietäjää (= witch). Uusimman selityksen mukaan nimen Vihti pohjana on linnunansan johdeaitaa merkinnyt sana vihti.
Tiedetään että Pyhän Bartholomeuksen päivänä 24.8.1507 täällä vietettiin suurta juhlaa, kun Vihdin kirkkoherra Martti (Mårthen) asetettiin virkaan.
Kirkkoherra A. J. Hipping kertoo v. 1845 ilmestyneessä pitäjänhistoriassaan: ”Kirkko oli rakennettu yksinkertaiseen goottilaiseen tyyliin. Katto oli korkea, mutta kirkko oli pieni. Ikkunoita oli vain viisi ja nekin pieniä ja matalia.”
Hän kertoo edelleen, että v. 1670 kirkkoon maalattiin ”ajan tavan mukaan kauniita raamatullisia kuvia”. Uusi, puinen kellotapuli rakennettiin kirkon itäpuolelle v. 1682.
Täällä kokoonnuttiin kuitenkin noin 300 vuotta.
Kirkko oli rakennettu löyhälle maaperälle, ja siksi sen seiniin ilmestyi jatkuvasti halkeamia, mistä aiheutui kalliita korjauksia. Vuonna 1656 kirkon läntinen, järvenpuoleinen pääty muurattiin suurimmaksi osaksi uudelleen. Tämä pääty seisoi sitten pystyssä yli 200 vuotta, kunnes sortui syysmyrskyssä v. 1869.
Kirkko, joka oli korjattu kauttaaltaan v. 1696, joutui isonvihan aikana (1713-21) hävityksen kohteeksi ja menetti mm. messukasukkansa ja arvoesineensä. Ikkunat olivat rikki, katto huonossa kunnossa, penkit hajotettu, ovet rikottu. Ainoastaan kirkonkellot säilyivät, sillä Sukselan Ryytän rusthollari Erik Henrikinpoika oli ottanut ne kellotapulista ja kätkenyt peltoonsa. Rauhan tultua ne kaivettiin vahingoittumattomina esiin.
Seurakuntaa muistutettiin seuraavien vuosikymmenien aikana piispantarkastusten yhteydessä useaan otteeseen lisäkorjausten tarpeellisuudesta. Lopulta v. 1758 tehtiin päätös kokonaan uuden kirkon rakentamisesta.
Birgitan kirkon käyttö päättyi, kun uusi kirkko valmistui Hartanmäelle v. 1772. Vanhaa kirkkoa käytettiin vielä hautakirkkona, mutta tämäkin toiminta täytyi lopettaa v. 1793 kirkon huonon kunnon takia.
Kahdeksan vuotta myöhemmin, 19. heinäkuuta 1801, pitäjänkokous päätti myydä rappeutuneen vanhan kirkon huutokaupalla. Kirkon kiinteä sisustus, lautaholvinen katto ja muut kattorakenteet sekä osa seinämuureja purettiin. Nimettömäksi jäänyt vihtiläinen kirjoittaja murehtii tätä vielä vuosikymmenten päästä Suomettarelle v. 1854 lähettämässään kirjoituksessa: ”Nyt rewittiin katto ja seiniäki sekä sisuskalut wedettiin kotitarpeiksi. Näin häwitettiin tämä esiwanhempiemme waiwannäkö.” Perimätiedon mukaan kirkon puuosia ja kiviä käytettiin lähialueiden navetoiden rakentamiseen. Katoton rakennus rappeutui nopeasti, ja pian paikalla oli vain sortuneet seinät kivikasoina, joille ei annettu mitään arvoa.
Huutokauppasumma oli 6 riikintaalaria ja 32 killinkiä.
Viime vuosisadalla alettiin kiinnostua uudelleen vanhasta kirkosta. Raunioita tutkittiin jo v. 1907, mutta suojelutöihin ei silloin vielä ryhdytty. Vuosina 1946-1952 raunioita kunnostettiin, ja v. 1961 sakaristo varustettiin katolla. Vuonna 1957 seurakunnan 450-vuotisjuhlien yhteydessä kiinnitettiin muistolaatta sakastin seinään.
Näin muuttuvaisia ovat ihmisten mielipiteet ja arvostukset. Emmepä tule ajatelleeksi, että kulkiessamme kirkonraunioiden ympärillä olemme vanhalla hautausmaalla, niin myös kirkossa sisällä, sillä arvokkaimmat hautapaikat olivat kirkon lattian alla.
Minun ottamani kuva kirkon länsipäädystä 2018.
Wikipedian kuva 2009.