Meitin kirkossa oli Lions Clubin järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti. Esiintyjälista oli aikas vaikuttava: Janne Virtanen, Hanna Ekola, Kai Jämsä sekä Lotta, Jutta ja Netta Skog.

Ennen konserttia olisin odottanut paikalle vaivautuvan noin 50 henkilöä, mutta väkeä tuli jonossa yhtenään. Kuka sanoikaan ettei täällä ymmärretä hyvän päälle? Sali täyttyi ja minä aloin epäilä että mahtuuko kaikki sisällekkään. Meillä on ollut tänävuonna poikkeuksellisen paljon upeita konsertteja jotka kaikki ovat kärsineet vähäisestä yleisömäärästä. Onkohan se niin että jos on eronnut kirkosta, niin ei kehtaa konserttiinkaan tulla? Ehkä on ihan hyvä jos omatunto vähän puhuttelee.

Ja voi kamaluuksien kamaluus. Hanna Ekolan ääni oli mennyt, ties minne joten hänen kykyjään laulajana emme nyt sitten päässeet ihailemaan. Kuitenkin hän suloistutti meitä läsnäolollaan ja toimi juontajana. Hänen tekemiään kappaleitakin kuulimme kyllä. Niiden sanat ovatkin niin tunteikkaita. Edes Pusulan kirkon lähes maaginen kyky parantaa sairaat, ei auttanut. Ääni pysyi möreänä. Nyt en hehkuta häntä enempää, ettei tule mitään sanomista kotona.

Rupean hehkuttamaan näitä Skogin sisaruksia. Aloitetaan Nettasta harmonikan soittaja, joka voitti takavuosina Kultaisen Harmonikan ja Minä soitan harmonikkaa -kilpailun. Nytkin hän sai aikaan yhdellä soittimella kokonaisen orkesterin vaikutuksen. Ilmiö. Sitten Lotta, joka on useamman kerran ollutkin meillä kanttorina ja siksi tutunpi. Jutta on minulle uudempi tuttavuus vaikka keikkaileekin jatkuvasti hänkin. Koko kolmikko yhdessä, samalla kertaa… huh.

Ja sitten miehet. Kai Jämsä on tuttu nimi ja en ihmettele että hänen uudella levyllään on paljon Hanna Ekolan tekemiä sanoituksia. Heidän tyylinsä sopii yhteen ja mielyttää korvaa. Jämsähän voitti pari vuotta sitten Jouluradion Uusi Joululaulu -kilpailun. 

Entäs Janne Virtanen. En tunne miestä muusta yhteydestä, mutta laulaa osaa. Upeasti. 

Sieltä tuli joululauluja yksinlauluina ja yhteislauluina, niin että nuotteja saa kaivaa kirkon nurkista vielä juhannuksenakin. Mikäli oikein ymmärsin, niin Kai oli ilmeisesti ainoa joka ei ollut Pusulalainen, näistä esiintyjistä. Meillä nyt vain sattuu olemaan paljon hienoja taiteilijoita tässä kaupunginosassa. On aina ollut. Täällä on varmasti maisemat jotka antavat heille innostusta ja rauhaa. Sinänsä sääli ettei täältä oikein pääse julkisuuteen koska yleisö muualta ei löydä tänne. Muusikoita, kuvataiteilijoita, näyttelijöitä… Ehkä tähänkin keksitään joku ratkaisu.

Kyllä taas kannatti herätä.

Katsokaapas vaikka tuosta parivuotta vanha pätkä: www.youtube.com/watch?v=jawYCLSyGLg