Pusulasta löytyy mielenkiintoisia kohteita

Meillä on  yhdessä Nummen kanssa muinaisjäännösrekisterissä 117 löytöä alueelta. Esimerkiksi Linnanmäki Kaukelan luoteispuolella on ollut muinaislinna. On löydetty useita vanhoja terva- ja hiilimiiluja. Pusulanjärven ympäristöstä on louhittu kalkkia, ja siellä oli kalkkipolttimo 1600-luvulla. Kalkkiuuni kohoaa yhä Rantatien varrella.

Pusulan hautausmaa otettiin käyttöön 1600-luvun alussa. Tiedetään että silloin 1600 luvun alulla oli hautausmaan yhteydessä jonkinlainen rukoushuone, mutta jo 1631 alettiin kerätä varoja oikeaan kirkkoon. 1637 siihen saatiin lupa ja 1640 eka kirkko oli valmis. Jo 1691 aloitettiin isomman kirkon rakentaminen ja 1697 se valmistui. Nykyisen tapulin rakentamisesta päätettiin 1763. Valmistumisvuosi lienee 1766. Kärkölässä alettiin hautausmaata pitämään 1783. ”1830-luvulle tultaessa oli kappeliseurakunnan vanha kirkko tullut tiensä päähän. Lukuisista korjauksista huolimatta se oli jo suorastaan vaarallinen kirkon portaidenkin ollessa lahonneet. Linnut lensivät vapaasti kirkon sisällä, koska seinissä oli pahoja aukkoja. Kirkonvaivaisia määrättiin korjaustöihin ja samalla heiltä saatiin näppärästi perittyä takaisin osa annetusta köyhäinavusta.
Päätös täysin uuden kirkon rakentamisesta tapahtui pitäjänkokouksessa 7.9.1834. Uusi herran huone tulisi nousemaan vanhan kirkon pohjoispuolelle ja näin rakennustöiden aikana seurakuntalaisilla olisi kirkko käytössä. Seuraavana vuonna pitäjänmakasiinista myönnettiin 100 tynnyriä rukiita rakennusavuksi. Seurakuntalaisten nähdessä 1836 kirkon piirustukset, pitivät he rakennusta liian suurena. Onneksi valtaosan mielestä ristikirkoksi tarkoitettu kirkko oli vain hieman entistä tilavampi. Loppujen lopuksi päätettiin tilata piirustukset vieläkin isompaa rakennusta varten. Sisällä piti mahtuman jopa 1000 henkeä.

Senaatin toimitettua kivikirkon piirustukset jäivät ne pitäjänkokoukselta hyväksymättä. Keskustelun jälkeen kirkosta päätettiin sittenkin tehdä yksinkertainen, suorakaiteenmuotoinen puukirkko. Työn sai tehtäväksi helsinkiläinen muurari ja rakennusmestari Henrik Andsten 6800 ruplan hinnalla.” Piirustuksista löytyy hajanaisia tietoja. Yksi lähde kertoo suunittelijan olevan Engel C.L.,I.K. ja piirtäjän Arppe A.W. (1935) ja jotkin lähtee tietävät mainita suunittelijaksi myös tuon Henrik Andstenin. (Museoviraston rekisteriportaali No 540010001 ja 2)

”Työt aloitettiin vauhdilla 1836 ja uusi kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Valitettavasti se oli täydellinen fiasko. Mittasuhteet olivat surkeat ja rakennuksesta tuli todella ruma. Rakennustyön jälki oli erinomaisen surkea ja jo muutaman vuoden päästä seinät pullistuivat voimakkaasti ulospäin katon painosta kattotuolien painuessa maata kohti. Korjauskustannuksiksi arveltiin peräti 2000 ruplaa eli lähes kolmannes koko kirkon alkuperäisestä hinnasta.

Tätä onnetonta ”latoa” yritettiin korjata tukemalla seiniä paksuilla parruilla, mutta siitä ei ollut juurikaan apua. Oli lähdettävä kokonaan uuden kirkon suunnitteluun. Tämä raukesi yksinkertaisesti rahapulaan. Rakennusmestari Westerlund saikin lähes mahdottoman tehtävän, herra Andstenin tekeleen korjaamisen jonkinlaiseen kuntoon. Hän aloitti työtä 1858 ja ne päätökseen vuotta myöhemmin. Tässä yhteydessä kirkko sai mm. täysin uuden katon.

Andstenin pitäjäläiset vetivät käräjille korvauksen saamiseksi. Tämä ei onnistunut helpolla, koska koko mies oli kadonnut. Vetkuttelua kesti aina vuoteen 1854 ja vasta tuolloin rakennusmestari Andsten tuomittiin keisarillisella päätöksellä maksamaan 1559 ruplaa korvauksia. Hänellä ei tietenkään ollut tuollaisia rahoja taskussaan ja ne saatiin kasaan myymällä Andstenin Helsingissä omistama kivitalo.”

Pusulan seurakunta itsenäistyi Lohjasta vuonna 1862 ja palasi takaisin 2013.

Kärkölän kyläkirkko valmistui 1842. Sen tekivät kyläläiset itse talkoila kahdessa vuodessa.

Pusulan Kärkölässä sijaitsee myös Museoviraston Myllymäen torppa. Lövkullan torppa on parhaiten säilyneitä kansantieteellisiä kokonaisuuksia. Kaukana muusta asutuksesta kohoavat 15 rakennusta.

Ahjonsuun kauppa, Hauhulan kylässä oli toiminnassa vuosina 1924-1978. Nykyisin se on näkemisen arvoinen museo, joka koostuu 1960-luvun kauppainteriööristä (uusi kauppa), jossa on alkuperäinen kalustus, ja varastohuoneesta (vanha kauppa), jonka sisustus myös on alkuperäistä.

Keskustasta löytyy, vuonna 1824 rakennetussa lainajyvästössä, Pusulan museo. Alakerrassa kerrotaan maanviljelyksestä, karjanhoidosta, pyyntielinkeinoista ja käsityöläisten työstä. Yläkerrassa esitellään entisaikojen asumis- ja elämistapaa, yksi nurkkaus on järjestetty ns. tupainteriööriksi. Esillä on lisäksi pellavan käsittelyyn ja kankaan valmistukseen liittyviä esineitä. Isoon vitriiniin on koottu esineitä ja muuta aineistoa liittyen paikkakunnalla v. 1857, 1864-1918 toimineeseen Ariman lasitehtaaseen.

Hyrkkölän Lempoonkirkko. ”Valtava kivipaasi, joka kohoaa ylväässä yksinäisyydessään kohti taivaita kuin torni. Syystäkin oli tämä mykistävän komea paikka saanut myös komean nimen. Aivan lähellä luola, Lempoonkellari. Kivitornin ja jyrkänteen välistä löytyy suuaukko, josta avautu noin kolme metriä pitkä käytävä, korkeutta siitä 1,5 ja leveyttä metristä puoleen.”

Kaksisten Pirunkirkko on ”antoisa kohde. Se on helppo löytää ja saavuttaa, koska se sijaitsee tien vieressä keskellä helppokulkuista mäntykangasta. Melkoinen määrä kohteessa olisikin koluttavaa, pieniä koloja ja luolia, komeita järkäleitä seä muutama ihan luolan kriteeritkin täyttävä muodostelma. Kaksi rakoluolaa ja yksi läpikuljettava lohkareluola. Pituutta näillä oli 5, 3 ja 8 metriä, leveyttä ja korkeutta kaikilla siinä puolen ja kahden metrin välissä.”

Perttelinkirkko, ”komea pystyyn tökätty järkäle, yläosastaan jotenkin munamaisen pyöreä. Pohjoissivulla osa kivestä oli lohjennut irti ja muu tönötti seistä sen varassa muodostaen piene läpikuljettavan luolan. Pituutta pari-kolme metriä, korkeutta vajaa kaksi ja leveyttä reilun metrin verran.”

Kaivoksia on ollut ainakin ”Böhle (Pyöli)” Keuraanmäellä, Historiallinen rautakaivos. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1844-1848, 1859-1866. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1840. ja toinen Seppälässä, kolmas Viitaniemi Jättölässä. Humalataponkorpi Kiimamäellä. Voi, näitä on niin monta…

Böhle on ollut merkittävä historiallinen rautakaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös.

Kummitustarinoista ehkä tunnetuin on Takalan kummitus ja tähän lainaan Janne Venhon kertomuksen:

”Täs Hyönölän Takalas oli se piru koko talven. Mää olin työssä siin talos ja tierän kaik siit niin tarkalleen. Kevääl vapun aikaan se tuli niin pahaks, et kun siel oli kolme ovee, niin vasara, hohtimet ja veitsi, vaik ne vei min hyvään, niin aina ne tuli niiren kolmen oven läpi sen kamarin oven alle, mis ne vanhukset nukku. Arveltiin, et jos niil olis jotain pahaa tehty, kun juur ne vasara, hohtimet ja veitti sen kammarin oven alle tulivat.
Ei se Takalan piru tehny ihmisil pahaa. Se rikko akkunat ja lamppuja. Alko ain rytymään keittiön ikkunaan lyömällä. Ovet oli ain auki, ei pysyny yhtään kiinni. Väliin oli kuin olis miesvoimin kankil yritetty vääntää hirsii ylös. Kerranki oli kuin olis hevoslauma potkinu kavioillaan seiniin. Se tuli sit sisään, kun emäntä käski sen tulla. Se täti (”Takalan täti”, vuonna 1854 syntynyt Amanda Henriksson, myöhemmin Takala), oli raaka ihminen, kiroi ja rytysti kaiket yöt siel. Yhteen aikaan se Takalan piru oli siin ällis, ettei valon aikana tullu kolistaan, mut heti kun valot sammutettiin. Papei ja kaikkii siel Takalan talos kulki sit piruu pois manaamassa. Taukos, kun emäntä kävi Helsinkis. Sanovat sen käyneen jonkun piritistin luona. Se taukoili ain kun se emäntä meni kylään.”
Kansalla oli selityskin valmiina: Amandan poikapuoli edellisestä avioliitosta, 1895 4-vuotiaana kuollut Kaarle, oli suuren perinnön toivossa surmattu ja pyrki nyt
paljastamaan murhaajansa. Kirkonkirjat kyllä väittävät, että Kaarle oli Amandan lihallinen poika. Äsken sattunut kuolemantapaus oli nähtävästi kuitenkin liian herkullinen selitys pois heitettäväksi. Eihän piru tyhjän päiten kolaja…