Joulukuulumisia ja kasvun seurantaa

Täällä porskutetaan edelleen yhtenä kappaleena. Tänään raskausmittari näyttää viikkoja 39+2 eikä vauva ainakaan vielä ole ilmoittanut, että haluaisi pihalle. Ja hyvä niin, sillä toivon edelleen Beibin ymmärtävän oman parhaansa ja pysyttelevän poissa syntymätilastoista ensi vuoden puolelle saakka. Olo on kyllä huomattavasti raskaampi kuin vaikkapa viikko sitten. Tuossa välissä vietetyllä joululla ja syödyllä suklaan määrällä saattaa tosin olla vaikutusta asiaan…

Vietimme joulua hyvin rauhallisesti, miehen kanssa kahdestaan kotona möllöttäen. Oli pakko varautua siihen, että tulee lähtö kesken kinkunsyönnin (mutta niin ei tietenkään käynyt). Makoilimme sohvalla, söimme, katselimme telkkaria ja ulkoilimmekin vähän. Ruoka oli ainoa asia, johon panostimme – edes joulukoristeita ei laitettu. Oli mukavaa viettää viimeistä joulua ilman härdelliä ja velvollisuuksia; ensi vuonna saattaa olla vähän hektisempi meininki. Joulun perheentapaamiskiintiö tuli kuitenkin täytettyä, kun ennen joulua siskoni ja isäni kävivät vierailulla, ja tapaninpäivänä uskaltauduimme ajelemaan miehen siskon luo kylään.

Myös Beibillä oli rauhallinen joulu. Normaalisti hänellä on mahassa ainakin kerran päivässä oikein kunnon mylläämistuokio, mutta joulun seutu meni tosi hiljaisissa merkeissä. Liekö oma rauhallisuuteni ja laiskotteluni vaikuttanut asiaan, mutta parina päivänä liikkeitä piti ihan kuulostella ja laskea. Onneksi tilanne normalisoitui sunnuntaina, kun tyyppi päätti rymytä melkein koko päivän. Sama toistui eilenkin, joten ainakin meidän perheen pienimmäinen on päässyt taas hienosti arkeen kiinni. Isikin on palannut töihin, mutta äiskällä on vähän käynnistymisvaikeuksia.

Eilen käytiin taas äitipolilla tsekkaamassa, miten Beibi on kasvanut. Synnytystapa-arviossa muutama viikko sitten siis saatiin huomattavasti keskimääräistä pienemmät mitat ja nyt oli kontrollikäynti, jotta nähdään onko vauva kasvanut riittävän hyvää vauhtia. Kaikki vaikutti olevan kunnossa, ja painoarvioksi tuli tällä hetkellä n. 2900g. Pikkuinen hän toki on (vastaa viikkoja 36+), mutta kasvaa hienosti ja istukka toimii hyvin, joten mitään hätää ei ole. Täytyy myös pitää kirkkaana mielessä, että nuo arviot ovat vain arvioita ja Beibin todellinen koko voi olla vaikka puoli kiloa enemmänkin. Tässä vaiheessa varsinkin päänympäryksen mittaaminen on kuulemma vaikeaa, sillä vauvan pää on jo niin alhaalla lantiossa. Kone väittikin Beibin päänympäryksen vastaavan vain raskausviikkoa 34, mutta lääkärin mukaan mitta on oikeasti hieman isompi.

Käppyröitäkin päästiin taas piirtelemään. Vauvan sykkeet ovat hyvät ja hän liikkui paljon myös mittauksen aikana. Supistuksiakin tuli: viimeksi supistuskäyrä kävi korkeimmillaan jossain 25:n tuntumassa, nyt tuli parikin sellaista 50-60-tasoista supistusta (kivuttomia edelleen, vaikkakin vähän epämukavia). Lääkäri tarkisti myös kohdunsuun tilanteen, ja silläkin osastolla muutoksia on tapahtunut. Kohdunsuu oli pehmeä ja aavistuksen auki, joten synnytys lähestyy vääjäämättä. Toki siihen voi mennä vielä vaikka pari viikkoa, mutta nyt voi oikeasti sanoa, että viimeisiä viedään. Jännää!