Synnärillä tutustumassa

Kävimme miehen kanssa pari viikkoa sitten tutustumiskäynnillä synnärillä. Olen ymmärtänyt, ettei läheskään kaikkiin sairaaloihin pääse tutustumaan, joten tuollainen mahdollisuus oli kullanarvoinen ja se toki myös hyödynnettiin. Asumme sen verran kaukana synnytyssairaalasta, että neuvolat ja äitipolikäynnit ovat omalla paikkakunnalla, joten niissäkään merkeissä emme ole synnäriä päässeet vilkuilemaan aiemmin.

Tutustumiskäynti piti varata netissä etukäteen, ja valitsimme ajankohdaksi päivän, jolloin synnytys on jo sopivan lähellä (mutta ei liian lähellä) ja minä olen jo äitiyslomalla. Luvassa oli tunnin opastettu kierros, jolle otetaan mukaan korkeintaan 20 henkeä kerrallaan, jotta kiertely onnistuu sujuvasti. Meidän kanssamme samaan aikaan tutustumassa oli muistaakseni seitsemän muuta pariskuntaa (tai ainakin kaikki näyttivät pariskunnilta, vaikka mistäpä minä tiedän heidän suhteistaan). Samalla pääsi vaivihkaa vertailemaan mahoja, ja mies totesikin käynnin jälkeen, että ei tuo minun mahani näytä enää yhtään isolta. 😀

Oppaanamme oli oikein mukavan oloinen kätilö, joka kierrätti meitä toimenpide- ja odotustiloissa sekä tietysti synnytyssaleissa. Vierailumme aikaan oli onneksi hiljaista (sekä ruuhkien että äänien osalta), ja pääsimme katsomaan yllättävän monia huoneita. Samalla kätilö kertoi seikkaperäisesti, miten homma käytännössä etenee, kun tullaan synnyttämään. Siis ihan siitä, mihin voi jättää päällysvaatteet ja eväät siihen, mitä synnytyksen jälkeen tapahtuu. Vaikka tunnissa sai itsensä tankattua melkoiseen infoähkyyn, kätilö osasi selittää asiat sopivan yksinkertaisesti ja rauhallisesti niin, että jotain jäi mieleenkin.

Kivunlievitys oli yksi asia, jota olen hermoillut miettinyt raskauden aikana jonkin verran. Kätilö kertoi kuitenkin erilaisista kivunlievitysvaihtoehdoista ja niiden toimintaperiaatteista niin hyvin, että suurin huoli jäi pois. On ilokaasua, kipupiikkiä, epiduraalia, spinaalia, kohdunkaulapuudutetta jne. Kätilö selosti hienosti myös itse synnytykseen liittyviä käytännön asioita, kuten erilaisia synnytysasentoja (demonstroi esimerkiksi jakkaran käyttöä) sekä miten toimitaan, jos jokin meneekin vikaan.

Olen varsin järkiperäinen ihminen, ja mielenrauhan varmistamiseksi tarvitsen asioista mahdollisimman paljon tietoa. Siis tiukkaa faktaa ja muiden kokemuksia. Synnytyskertomuksia pääsee lukemaan netin avulla, mutta ne ovat usein tunteiden värittämiä (mikä toki on enemmän kuin luonnollista enkä väheksy sitä ollenkaan). Tunteilemaan ehdin itsekin varmasti siinä tilanteessa ihan riittävästi, ja sellainen suuntaan tai toiseen latautunut pelottelu tai vähättely ei mielestäni ole oikea tapa kertoa ensikertalaiselle synnytyksestä. Siksi oli mukava kuulla ammatti-ihmisen suusta neutraalisti kerrottuna, mitä on mahdollisesti odotettavissa. Meillä päin ei ole (livenä ja ihmiskontaktissa tapahtuvaa) synnytysvalmennusta lainkaan, joten siksikin tuo käynti oli ihan supermahtava juttu. Ja nyt kun vielä olen nähnyt ne huoneet ja tilat, joissa oma lapsenikin syntyy, suhtaudun tulevaan synnytykseen paljon rauhallisemmin. Paljon on varmasti sellaista, mihin ei voi valmistautua, mutta omalla kohdallani epätietoisuus ja epävarmuus ovat ehdottomasti stressiä lisääviä asioita – ja eiköhän siinä synnytystilanteessa ole stressiä muutenkin ihan tarpeeksi. Tämä stressitekijä on nyt poistettu tai ainakin reilusti lievitetty, joten tästä on hyvä jatkaa raskauden viimeisiin viikkoihin ja (vääjäämättä) lähestyvään synnytykseen.

Oletteko te muut odottajat tai äidit päässeet tutustumaan synnärille? Mitä jäi käteen ja oliko tutustumisesta hyötyä?