Kukkolan tila
Kiitoksia paljon tykkääjille! Täytyy sanoa, että kyllähän tuo ihan mukava yllätys on joku on painanut sydäntä, tietää ettei ihan turhaan kirjoittele :).
Sitten itse asiaan. Tervetuloa Kukkolan tilalle! Kyseessä on vanha sukutila, joka on nimensä mukaisesti ollut Kukkosilla jo 1700-luvulta lähtien. Tila ei ole pelkkä vanha maatila, vaikka siellä onkin esimerkiksi navetta, joka on muutettu ruokailupaikaksi. Tässä salissa on jopa 90 paikkaa ja se on vuokrattavissa juhlia tai kokouksia varten. En ole ihan varma asuuko tilalla joku, mutta ainakin asuintilat pihapiirissä on.
Paikka sijaitsee vain noin kuuden kilometrin päästä Joensuun keskustasta, osoitteessa Vanha Valtatie 70. Sinne on helppo löytää kun lähtee Niinivaarasta Niinivaarantietä pitkin kaupungista pois päin, tila on sen tien varrella. Tie muuttuu Niinivaarantiestä Vanhaksi Valtatieksi.
Käsittääkseni vanha navetta, nykyinen sali
Paikka on siitä mukava ja vähän erilainen, että siellä on monipuolisesti nähtävää. On esimerkiksi näytepuutarha, jossa on erilaisia kukkia ja kasveja.
En ollut kuullutkaan paikasta aiemmin, ennen kuin kaveri kertoi tästä keväällä. Käytiin ihan toukokuun lopussa täällä ja silloin päärynä- ja omenapuut kukkivat, mutta kasvit eivät vielä. Nyt kun kävin niin kyllä oli kaikki kasvit ja kukat kukoistuksessaan! Kaikkia lajikkeita on yksi kappale paitsi eri kukkia muutama. Antaa kuvien puhua puolestaan. En tosin laittanut ylös mitä lajia mikäkin kukka on, mutta ainahan kuvia kelpaa katsella :).
Lisäksi pihassa on salaattia, kurpitsoja, kirsikka-, päärynä- ja omenapuu, vadelmia sekä puna- ja mustaviinimarjoja. Maistoin yhden kirsikan mutta ei ollut kyllä hyvää, vadelma oli :p.
Keväisin ja syksyllä kuulemma järjestetään villiyrtti- ja sieniretkiä. Sellaiselle olisi kiva osallistua kun en tunnista muita kuin kantarellin. Pienenä tosin inhosin sieniä mutta muutama muutama vuosi sitten huomasin, että kantarelli onkin hyvää. Muista sienistä en kyllä osaa sanoa kun ei tosiaan ole tullut poimittua.
Sitten seuraakin kuvia Katrin metsäpolulta. Se on yhteensä noin neljä kilometriä, mutta minä ja tuttavani kierrettiin osa, olisiko ollut vajaa kolme kilometriä. Lenkki on siis mahdollista jakaa kahteen osaan, toinen on varmaan sitten reilun kilometrin. Osittain sen lyhyemmän reitin mukana menee lasten oma kilometrin mittainen perinneseikkailupolkunsa, jos pienimmät eivät jaksa pidempää lenkkiä. Suosittelen Kukkosentien kautta kulkevaa reittiä, se on opasteiltaan helpompi. Maille on tullut uusi tie, jota ei oltu merkitty parkkipaikalla olevaan karttaan, niin se teki suunnistamisen hankalaksi reitille, missä kulkee myös se lasten polku. Hmm, toivottavasti ymmärsitte jotain, en ole kauhea hyvä selittämään asioita :p. Kartasta selvinnee loput. Jos haluaa kiertää metsäpolut, on auto helpointa pysäköidä parkkipaikalle (sininen ympyrä kartassa) jos ei ole ennen käynyt paikassa.
Kiviaita
Nuo kepit, joissa on punainen pää, toimivat reittimerkkeinä
Polku ohitti parikin pientä puroa
Naavaa
Tilalla on myös hevosia sekä tilauksesta auki oleva hiljainen huone ja kotimuseo. Puupuistossa on paljon etenkin erilaisia kuusia, esimerkiksi ihan maassa kasva minikuusi, vänkyrästi kasvava kuusi ja kuusi, jossa on tosi pitkät neulaset. Pihalla kasvaa myös koivu, jossa on violetin väriset lehdet, se on aika jännän näköinen, kuva alla. Tällä kertaa en käyny katsomassa puita, kun ne tuli nähtyä edellisellä kerralla. Säästänpähän teille vähän yllätykseksi kun en laita kuvia puista, saatte mennä itse katsomaan millaisia ne ovat :). Hei ensi kertaan! Ensi viikolla kerron ainakin Kolista.
