Lähes vegaaninen tammikuu
Heräsin uuteen vuoteen siskoni luona Kalliossa. Kevyen aamupalan jälkeen (kahvia soijamaidolla, mandariini, leipää au naturel) siskoni ehdotti pizzatilausta. Nuutuneena flunssatoipilaana ehdotus sopi minulle mainiosti. Koska olen jo pidemmän aikaa seurannut vegaaniskeneä passiivisesti, tiesin, että Kruununhaan Pizza Expressistä saisi kelvollista vegaanista pizzaa, joten ei kun testaamaan! Mietittiin, että saattaa vegaanisella pizzalla olla muitakin tilaajia tällaisena päivänä, joten joutuisimme ehkä odottamaan tilausta normaalia pidempään. Lähemmäs kaksi tuntia taisi pizzoja odotellessa vierähtää, mutta sainpahan sillä aikaa luettua peiton alla puhelimestani Satu Rämön Islantilainen voittaa aina -kirjan loppuun. (Oli muuten oiva katsaus islantilaiseen mielenlaatuun, suosittelen!) Green Day ja Solar Pizza olivat parhaita vegaanisia pizzoja, joita olen tähän mennessä maistanut – en kyllä ole maistanut kovin montaa. Sen sijaan noi muovihärpäkkeet, jotka ilmeisesti estävät pizzaa liiskaantumasta laatikkoon – please! Voinko tilata pizzani seuraavalla kerralla ilman moisia turhakkeita? Myöhemmin selvitin pizzerian Facebook-sivuilta, että heillä on ilmeisesti käytössä Violifen pizzajuusto. Hyvä tietää, aion kokeilla samaa juustoa, jos päädyn tekemään pizzaa!
Kotimatkalla kävin ostamassa K-supermarketista mozzarella-Cheezlyä, kun sitä ei omalta kylältä saa. Muissa hankinnoissa toistaiseksi luotan lähi-Alepan tarjontaan, joka on vegaanisten elintarvikkeiden osalta parantunut kohisten. Kotona jouduin tekemään myönnytyksen: jääkaapissa oli vielä maitojauhetta sisältävää valmisperunamuussia muussivaiheessa, sekä maidollista jogurttia. Parempihan ne oli syödä pois, mutta loppukuu sujuu toivottavasti vegaanisemmissa merkeissä. Aion myös syödä läpi pimeän flunssakauden ostamaani epävegaanista monivitamiinia.