Luen, siis olen, osa2

Laura Honkasalo: Kotikutoista – itsetekemisen ihanuudesta

Lukiessani hymisin itsekseni ja nyökkäilin monille jutuille: aivan, näin tää on ja tätä mä haluan kokeilla. Ei, kyseessä ei ole Fifty Shades of Grey, vaan Kotikutoista. Kirjassa käydään läpi monen monta käsityön muotoa askartelua ja luonnonsuojelua unohtamatta. Tiesittekö että vessapaperi on verrattain uusi, 1860-luvulla tehty keksintö ja se ei meinannut alkuun saada markkinoilla jalansijaa? Tai että on olemassa ihmisiä, jotka harrastavat ”huonoilla”, vanhoilla kameroilla kuvaamista ihan tarkoituksella? Tai että Steampunk-esteetikot yhdistävät viktoriaanisen englannin ja höyrykoneromantiikan töissänsä? Uusien asioiden oppimisen lisäksi kirjasta voi saada inspiraatiota uusiin, ”uusvanhoihin” harrastuksiin. Kierrättämisestä tulee uusien ideoiden myötä entistä hauskempaa. Ja mikä tärkeätä, mielestäni on hyvä tuoda esiin nykyajan kertakäyttökulttuurin kestämättömyys. Nykyinen meno ei yksinkertaisesti voi jatkua. (Ahh, tästä olisi niin mehevää raivotautia ihan tuloillaan. Raha on tehnyt ihmisistä lyhytnäköisiä. Taloudellisen voiton maksimointi on johtanut siihen, että maailmassamme on ihan okei tuottaa halpamaassa huonoissa työolosuhteissa riistopalkalla vaatekappale, joka kuljetetaan maapallon toiselle puolelle, myydään kuluttajalle joka saattaa käyttää sitä yhden kauden ja heittää sitten roskiin, mistä se menee kaatopaikalle, eikä maadu koskaan. Luodaan ihmiselle tarve, täytetään se sekundakamalla ja osakkeenomistajat käärii valuuttaa veroparatiiseissa köllötteleville tileilleen. Hip hurraa, markkinatalous on voittanut taas!) Kierrättämisestä pitäisi tehdä entistä muodikkaampaa ja mielestäni tämä kirja patistaa siihen hellästi. Tosin onnistuin skräppäysinnossani tuhlaamaan 30 euroa alan tarvikkeisiin, joten ei tässä silti kaupat ihan pääse köyhtymään… Mikä saakin miettimään miksi ihmeessä kaikki tekeminen vaatii aina hankintoja? Voisiko tehdä jotain sellaista mitä varten ei tarvitse hankkia mitään?

Kenelle suosittelisin? Ihmiselle joka tykkää tehdä itse tai arvostaa itsetehtyä. Sellaiselle joka ei usko että käsitöissä ja askartelussa on henkinenkin puoli.