Ihmissaari

Skamissa on höperö koululääkäri, jolta Isak ruinaamassa lääkettä unettomuuteen. Hän sanoi kutakuinkin näin, että ihminen on saari, ja että ainoa silta toiseen saareen on sanat. Tämä ihmissaariajatus on kutkutellut aiemminkin. Asiaa on sivunnut Simon & Garfunkel biisissä I am a Rock ja Nick Hornby kirjassa Poika.

Mietin tuota, että jos sanat ovat ainoa silta toistemme välillä, niin ollaan oikeastaan käsikopelolla liikenteessä. Sanat ovat merkkejä, jotka viittaavat asioihin, joita kuvataan. Samalla monet abstraktit asiat ovat suhteellisia. Psykopaatin käsitys rakkaudesta on erilainen kuin empaatikon. Itse asiassa yksilöiden käsitykset tunteista ovat erilaisia yksilöstä riippuen. Kun sitten yhdistetään merkkikieli, joka on vain viittaavuussuhteessa yksilöllisiin tunnekokemuksiin, onko ihme, että välillä puhutaan ”vähän eri kieltä” ja toinen ”ei vaan ymmärrä”?

Tarvitaan moottoriveneitä.