Liikuta minua 10 + 2
Tiedättehän ne biisit, jotka tarttuvat rinnuksista ja jättävät jälkensä? Tein vähän taustatutkimusta aiheesta, sillä soittolistani alkaa olla puhkikuunneltu. Kokoan tähän nyt kappaleita, jotka väitettävästi koskettavat sielua. Tiedä sitten, se selviää ehkä kymmenennellä kuuntelukerralla.
- Jeff Buckley, Hallelujah (Jokaisen nyyhkybiisilistan kärkiroikkuja, mutta oikeasti tarjoaa sisäisen matkan.)
- Simon & Garfunkel, Sound of Silence (Parhaimmillaan kuunneltuna kuulokkeilla kuunvalossa peiton alla.)
- The Doors, The End. (Koska ”this is the end, my only friend, the end.” Voiko olla liikuttamatta?)
- Dire Straits, Brothers in Arms. Hyvä, ellei jopa parempi versio on Club for Fiven. (Kylmiä väreitä!)
- Linkin Park, Castle of Glass (Herkät voivat jättää tuon videon katsomatta.)
- Chisu, Sama nainen. (Siis kun musiikki ja tarina jotenkin täydentävät toisiaan.)
- Pink Floyd, Wish You Were Here. Tsekkaa myös Comfortably Numb.
- Coldplay, The Scientist. (Coldplay on kyllä kunnostautunut tässä nyyhkyn lajityypissä.)
- Moody Blues, Melancholy Man. (”Another man is what you’ll see, who looks like you and looks like me, and yet somehow he will not feel the same.”)
- Fleetwood Mac, Dreams.
Ei nyt mikään happyhappyjoyjoy, jos ensi kerralla löytyisi jotakin iloista koskettavaa. Kerrohan, mikä biisi sinua ravistelee?