Musta on uusi musta

Olisi pitänyt ehkä uskoa teini-ikäistä angsti-itseäni: musta on ainoa väri mitä vaatekaappiin kannattaa hankkia. Jos on shoppaillut koko elämänsä, kaappi (ja vintti) pursuaa vaatteita ja silti ei ole MITÄÄN päällepantavaa, syynä on todennäköisesti se, että ne ovat epämukavia, väärän kokoisia tai eivät ole yhdisteltävissä.  Ja miksi ne mallaisivatkaan toisiinsa kun valikoimassa on tällaisia helmiä kuten

-vihertävänharmaa-valko-persikkatäpläiset pussihousut

-fuksia-oranssi pallo+kukkakuvioinen toppi

-ruutuhameita

-kolme valkoista polvimittaista hametta

-kuviollisia hameita: valkoisella pohjalla vaaleansinisiä kukkia, harmaalla pohjalla turkooseja ja vihreitä kukkia, valkoisella pohjalla pinkkejä kukkia, vaaleanpunaisella pohjalla punaisia ja oransseja kukkia, kermanvärisellä pohjalla pieniä haaleahkoja musta-sini-punaisia kukkia

-mekkoja: kukallisia ja kuviollisia, myös raidallisia ja pilkullisia

Myönnetään, tykkään väreistä. En vaan ymmärrä että onko kaikkien vaatteiden oltava niin räikeitä ja levottomia. Saisin helposti täytettyä kolme jätesäkillistä tuolta, enkä joutuisi kulkemaan alasti. Haluaisin olla minimalisti. On kertakaikkisen hanurista tuskailla joka päivä pukeutumisen kanssa. Jos vaihtoehdot olisivat selkeät, päätöksen tekeminen olisi helpompaa. Asiassa on nyt edetty siihen saakka, että olen roudannut kirppikselle niitä vaatteita, joita en ole vuoteen pitänyt. Paitsi juhlamekot: niitä käytetään muutenkin niin harvoin. Säästin myös yhden Marimekon vaaleanpunaisen trikoomekon johon en enää mahdu, mutta olen viettänyt siinä niin ihania hetkiä etten raski luopua siitä. (Sitä paitsi saattaahan sitä ihme tapahtua ja kutistuisin vielä kymmenen kilon verran.)

Tästä lähtien pidän vaateostoksilla mielessäni Audrey Hepburnin. Ei voi erehtyä.