90’s time machine

Tulee vääjämättä päivä, jolloin oma nuoruus hyppii silmille vaatekaupoissa. Laitoin asian merkille viime kesänä, kun vastaan alkoi tulla ribbipaitoja ja -mekkoja. Talvella hieraisin silmiäni kun törmäsin uutuusrekin ääressä pilottitakkiin, joka on kylläkin kokenut kasvojenkohotuksen väri- ja kuosivalikoiman suhteen ja tunnetaan nykyään nimellä bomber. Puskaradion mukaan maihinnousukengät yhdistettynä mekkoon tekisi myös paluuta. Tunsinkin oitis pakottavaa tarvetta hankkia Doc Martensit ja kokeilla kuinka hupaisat ne ovat mustan kynähameen kanssa.

Siis olihan 90-luku mitä tyylittömin aikakausi. Jokin nostalgiaan vivahtava haikeus kuitenkin kutittelee. Voisi aloittaa Richard Linklaterin leffalla Rakkautta ennen aamua, jossa Julie Delpyn näyttelemä päähenkilötär on niin super-ysäri, että oksat pois ja pala latvaa. Meikkiä vain nimeksi, tummahkon punaista huulipunaa, pitkä luonnollisen laineileva tukka, spagettiolkainmekko pikkuruisen t-paidan päälle puettuna. Siitä sitten jatketaan Danny Boylen Trainspottingilla ja Quentin Tarantinon Pulp Fictionilla (Maria Medeiroksen esittämä, mustikkapancakesejä diggaileva mimmi kelpaa oikein hyvin tyylimuusaksi).

before sunrise jesse and celine

Kun sitten lähtee mäiskäreissä ja kukkamekossa baariin, tulee siellä vaatia kovaan ääneen kuivaa Fizziä tai puolikuivaa Woodpeckeriä: myös Linda-siideri käy hätätilassa. Käydään nurkumassa DJ:tä soittamaan Bailandoa ja What is Lovea. Jorattua ihan yksin voikin lähteä kohti kotia rullagrillin kautta, mistä mukaan tarttuu juustohampurilainen, joka saa minkä tahansa mäkkäri-hesemätön häpeämään. Kotona katsellaan Jyrkiä, Moon TV:tä tai kuunnellaan YouTubesta nuoruuden soundtrackia.

-Air, Sexy Boy (1995) (Oli muistaakseni leffassa nimeltä 10 Things I Hate about You, jossa näytteli nuori Heath Ledger ja Julia Stiles.)

-The Crash, Sugared (1999)

-Weezer, Say It Ain’t So (1994)

-Beastie Boys, Sabotage (1994)

-Semisonic, Closing Time (1998)

-The Verve, Bittersweet Symphony (1997)

-The Wannadies, Shorty (1997)

-Foo Fighters, Everlong (1997)

-The Wallflowers, One Headlight (1996)

-Sixpence None The Richer, Kiss Me (1997)

-Dubstar, Not So Manic Now (1995)

-Garbage, I Think I’m Paranoid (1998), Push It (1998)

-Republica, Drop Dead Gorgeous (1997?)

-The Cardigans, My Favourite Game (1998)

-E-Type, Angels Cryin’ (1998) (Video on niin pimee, että sietää päästä jollekin listalle…)

-Kent, Musik Non Stop (1999) (Oli muuten Levottomat-elokuvassa, sekin über-ysäri)

-Tom Petty And The Heartbreakers, Last Dance With Mary Jane (1993), Into The Great Wide Open (1991)

-Guns n’ Roses, November Rain (1991)

-Aerosmith, Livin’ On The Edge (1993)

-Fun Lovin’ Criminals, Scooby Snacks (1996) (Sisältää sämpläyksen ainakin Pulp Fictionista)

-Faith No More, Evidence (1995), I’m Easy (1992), Midlife Crisis (1992) (Olen jotenkin vaikuttunut laulajan zero-fucks-given -olemuksesta, on jotenkin niin luonteva, että lieneekö rooli ollenkaan…

 

Kuva: IMDB

muoti trendit oma-elama musiikki

Pöllöillä on taas asiaa

Twin Peaks on tehnyt paluun 25 vuoden jälkeen. Kausi kaksi päättyi pieneen cliffhangeriin kun agentti Cooper alkoi muuttua Bobiksi hotellin vessan peilin ääressä. Vai alkoiko? Kulttisarjan paluu on herättänyt kovia odotuksia ja samalla skeptisyyttä: voiko se mitenkään yltää samaan kuin aikoinaan, onko se pystynyt uudistumaan jne. En tiedä kuinka monelle vanhalle fanille laadulla on niinkään väliä, ennenkin ehkä kaivataan jotakin päätöstä? Langanpäät pitää solmia.

Itse odotan pöllöjä ja Audrey Hornen tyylivinkkejä. Jää kyllä kummatkin kokematta, sillä kolmas kausi julkaistaan HBO Nordicilla. Opiskelijabudjetilla useamman suoratoistopalvelun asiakkuus ei tunnu järkevältä ja luonnollisesti olen jo käyttänyt ilmaisen kokeilujaksoni. Niin että jos jollakin ystävälläni on HBO, vinkki vink, tulen ihan mielelläni kylään.

Niin että jos Sherlock-faneilla on pitkä odotus tuotantokausien välillä, tämä 25 vuotta on kuitenkin ihan pohjat.

twin peaks on hbo nordic

Kuvakaappaus HBO Nordicilta.

suhteet oma-elama suosittelen ajattelin-tanaan