Nukkuminen on yksi aliarvostetuimmista harrastuksista. Se ei vaadi erityisiä lahjoja tai taitoja, se on ilmaista ja voi parhaimmillaan olla vaikutuksiltaan parantavaa ja rentouttavaa. Kaiken huipuksi se on laillista ja verotonta. Tietysti tällaisessa lisää, nopeammin ja enemmän -maailmassa se on ihan toisarvoista toimintaa: vie aikaa mutta kukaan ei hyödy siitä taloudellisesti. Kenties siksi vanhana anarkistina olen suuri nokosten, päikkäreiden ja kuonollisten ystävä. Sanotaan, että se on kuin rahaa laittaisi pankkiin kun nuori mies nukkuu, mutta hyödyt eivät tosiaan rajoitu ikään ja sukupuoleen. (Sitä paitsi unta ei voi tallettaa tai lainata – se ei tosiaan ole valuuttaa kuten ainakin kaikki vuorotyötä tehneet ovat kokeneet.)

No okei tuleehan siinä vähän nahjus olo kun tulee koulusta/töistä kotiin ja suuntaa nokkansa kohti sänkyä ja höyhensaaria. Pitäisi tehdä kaikenlaista, harrastaa jotain tai ainakin tuijottaa telkkaria jos ei muuta. Mutta jos on aiheesta ns. historiaa niin se tulee ihan luonnostaan. Kuten se että lukioaikoina saatoin käydä hyppytunnilla kotona nokosilla tai vedellä hirsiä koulun oleskelunurkkauksen sohvalla. Tai että kun neuvolassa opastettiin, että kannattaa nukkua silloin kun vauva nukkuu, niin ei tuottanut vaikeuksia noudattaa sitä kirjaimellisesti: koska muulloin elämässä tulee vaihe, että saa ottaa kolmet päikkärit päivän mittaan?

Voidaan toki sanoa, että nokostelu tekee vempuksi ja saattaa ajaa jatkuvaan horroksen tilaan. Sen takia sitä pitääkin annostella viisaasti. 

Buzzfeedissa on listattu mahtavia nokospaikkoja. Kyllä vähän kutkuttaa, erityisesti 33, 36 ja 44.