Kuvakertomus Alppikylästä
Haikeana muistelen noita rentoja päiviä vuorilla, kun luonnoskirjaa täytän keskellä yötä. En ole ehtinyt muokata, enkä juurikaan karsia kuvia. Kaikki aika menee pyöräilyvaatetustehtävän inspiraatiokuvien karsimiseen tätä nykyä. Parhaat otokset, jotka otin kännykällä laskettelurinteestä, säästän toiseen postaukseen, jossa voisin jopa muutamalla sanalla kertoa tuosta maagisesta matkasta Italian Alpeilla.
Sen verran sanon, että osa kuvista on otettu pikkuruisesta vuoristokylästä, jonne matkaamista koitettiin ensin lumisen metsän läpi jyrkkyydeltään pystysuoraa lähenevää ”reittiä” pitkin. Onneksi oli pulkat mukana, ja päästiin kovaa vauhtia alas kaksi yhdessä kyydissä. Autoilla jatkettiin matkaa, enkä olisi voinut olla enemmän kauhuissani, kun minä ja kolme muuta aikuista ahtauduttiin Mini Cooperin kyytiin ja ajettiin jyrkkää, kapeaa ja hemmetin liukasta tietä pitkin ikuisuuksilta tuntuvan ajan. Tie oli juuri sellainen kuin elokuvissa tai seikkailudokumenteissa olin nähnyt. Taisin istua vielä pelkääjän paikalla, mutta mutka mutkalta kauhuni muuttui innostukseksi kämppikseni taitavasti ohjatessa meidät perille. Se vasta jännää oli kun tiellä tuli vastaan auto. Eikä niitä tullut yks eikä kaks, vaan ainakin kolme. Jomman kumman oli pakko peruuttaa lähimmälle hieman leveämmälle kohdalle tietä, eli että peilien välissä oli ohitettassa edes se sentin matka. Italialaisesta autoilusta opin monta asiaa. Kaikilla on pieni auto, ja syystä. Alppikylien kapeilla kujilla tai vuoristoteillä ei millään amerikanraudalla ajeltaisi. Eikä parkkeerattaisi niin kuin italialaiset. Toiseksi, italialaiset ovat aika näppäriä kuskeja. Parkkeeraavat pienimpäänkin rakoon, ja mitä siitä jos vähän naapuria raapaisee. Pääasia, että saa oman auton parkkiin. Onnettomuuksia en ole liikenteessä nähnyt kuin yhden, ja sekin oli kaatunut skootterikuski. Ja lisäksi, kukaan ei käytä turvavyötä. Tähän en kyllä vielä ole lähtenyt, enkä lähde.
Photos from Alp villages.
Italians are crazy but talented drivers. That’s how I got my way to the mountain village up there somewhere.