Siitä se ajatus sitten lähti…
Sain taannoin sähköpostiini uutiskirjeet Polarn O. Pyretin, POMPdeLUXin ja Me&I:n alennusmyynneistä. Eräänä tylsänä ja sateisena päivänä ajauduin kyseisille verkkosivustoille ja loput varmaan arvaattekin.
Aloin pohtia, että pojalle ei ole tarvinnut ostaa vaatteita yli puoleen vuoteen. Käytössä on parhaillaan koko 80 ja osa vaatteista on vielä kokoa 74. Kokoa 86 meillä on jonkun verran, mutta 92 ei ole lainkaan. Poika on nyt noin 85 cm pitkä, joten tarvetta alkaa olla lyhyiksi käyvien hihojen ja lahkeiden takia. Ja ja ja ja ja…
Tässä kohtaa on varmaan hyvä mainita, että olen erityisen lahjakas perustelemaan tekemisiäni.
Kun PoPin vaatteita oli ostoskorissa paljon (olihan siellä lisäale) ajauduin POMPdeLUXin sivuille. Kevään mallisto puoleen hintaan – äääh! Esittelin verkkokaupan miehelleni, eikä hänkään voinut vastustaa ihania (ja hyvin tarpeellisia) vaarinpaitoja, neuleita, housuja ja huppareita…
…hupsheijaa, sinne meni toinen tilaus.
Myöhemmin ajattelin vielä varmuuden vuoksi katsoa Me&I:n sivut. Oih, sammakoita! Ja tuo jumpsuit! Mä haluan! Tai siis poika tarvitsee.
Ehkä ihan hyvä, että koot olivat jo aika vähissä kaikissa kaupoissa, joten homma ei lähtenyt kokonaan käsistä.
***
Noh, tarpeeseen ainakin tulivat. Loppu vaatekerta muodostuu varmaan kirppis- ja huuto.net-löydöistä. Niin, ja nyt nuo ihanat tasaraidat saadaan viimeisiä myöten vihdoin ja viimein käyttöön. Ovat melko isoa kokoa.