Rauhalliset, ihanat pyhät

Niin se joulu tuli ja meni. Harmin paikka, sillä olisin vielä voinut nautiskella paikallaan olemisesta, ihanista tuoksuista ja siitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Tätä joulua kannatti odottaa, sillä päinvastoin kuin ennakkoon ajattelin, tämä joulu oli ihanan rento ja lämmin. Tunsin jopa pitkästä aikaa sen joulun taian.  

Jouluun virittäytymiseni alkoi jo viime viikonloppuna hyvissä ajoin. Kummityttömme oli meillä yökylässä, haimme kuusen, näimme ystäviä, söimme suklaata, kuuntelimme joululauluja ja otimme rennosti.

Kaikki kuitenkin meni aatonaattona iltapäivää kohti aivan mönkään ja minun raskausmielialallani se tarkoittaa, ettei pettymyksistä voi mitenkään päästä yli kuin kunnon yöunien jälkeen. Yhdessä sovitut tekemiset ja puuhat jäivät välistä meistä riippumattomista syistä. Taustalla piruili vielä aamuinen raskausajan sokerirasitustesti, mikä keskeytettiin, kun oksensin sisuskaluni tyhjiksi ja pökerryin terveyskeskukseen.

Aattoaamuna heräsin edellisen päivän pettymyksistä huolimatta virkeänä ja olin unohtanut nämä ylitsepääsemättömät vastoinkäymiset. :D Ehkä tarvitsinkin pientä herättelyä, sillä pyhät sujuivatkin ilman aikataulua, rennosti ja mukavasti perheidemme kanssa. Isoveljeni kiteytti tunnelman ihanasti: on ilo kuulua meidän perheeseen. <3

Parasta joulussa oli ehdottomasti lasten riemu ja lumi. Valkoinen joulu oli ihan kaikista paras lahja! Meidän poika on nyt entistäkin enemmän lätkäjätkä uusine varusteineen ja musiikkimies uudella Hevisaurus-kitaraallaan. Lahjaraporttia on tulossa myöhemmin, eikä lista ole mikään kovin pieni johtuen innokkaista isovanhemmista, tädeistä, enosta, neljästä kummista ja ystävistä. Olen toki äärettömän kiitollinen ja etuoikeutettu, että lapsellani on mahdollisuus joululahjoihin. Mutta mihin ne oikein laittaisi…

Toivottavasti muillakin joulu sujui mukavasti! Nyt sitten kohti uutta ja jännittävää vuotta avoimin mielin. <3