Kissanpäivät

Kisu saapui meille viime kesänä, vähän sen jälkeen, kun poika oli täyttänyt vuoden. Nämä kaksi ovat siitä asti olleet erottamattomia. 

Kisu on uskollisesti mukana vähän rajummissakin leikeissä. Kun pienen pelimiehen pallo on hukassa, Kisu suostuu mailan paskittavaksi.

Kisu saa usein maistaa päivän ruokalistalle kuuluvia aineksia. Välillä sen viikset ja karvat ovat yhtä sotkussa kuin pojan suupielet. 

Kisu auttaa valitsemaan iltasadun ja kuuntelee tarinat kiltisti kainaloon puristettuna. 

Kisun rauhallisin hetki koittaa illalla, kun se pääsee pojan kainalossa unten maille. Välillä sitä puristetaan hännästä, välillä se on tiukasti pojan jalkojen välissä ja joskus se löytyy sängyn pinnojen väliin takertuneena.  

”Aa-aa kishu”, kuului eilen illalla sängystä. Aika suloisia.