”Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan ja purjehtia kuuhun.”
(Kirjoittaja Tuntematon)

Tällaiset nopeasti värkätyt kutsut lähtivät jokin aika sitten postin matkaan. Juhlat pidetään vain perheen ja kummien sekä muutamien rääppiäisvieraiden kesken, mutta väkeä tulee silti kymmenittäin. 

Vappusankarin synttäreille ei ole vaikeuksia keksiä tarjoiluja tai mahdollista teemaa. Munkkia, simaa, ilmapalloja, serpentiiniä ja naurua – niistä on meidän pojan synttärit tehty. Kunhan vain ensin löydän hyvän munkinpaistajan… Äiti?

Vähän herkäksi vetää nämä esikoislapsen merkkipäivät. Miten siitä on jo kaksi vuotta, kun löntystelin turvonneilla jaloillani pitkin naapurustoa suuren vappupalloksi kutsutun mahani kanssa. Tuolloin raskausviikkoja oli lähes 42. Käytin mieheni kenkiä ja vaatteita. Koivuissa oli pienet hiirenkorvat. Kesä teki tuloaan.