Pieni kevätkääryleeni

Ah! Tässä muutaman viime viikon aikana värit ja musiikki ovat hiljalleen palanneet elämääni.

En muista menneiltä kahdelta kuukaudelta juuri mitään yksittäistä tapahtumaa. Olen vain yrittänyt jotenkin selvitä arjesta, mikä on pyörinyt 2-vuotiaan uhmaikäisen, töiden ja uuden kotimme ympärillä. Muutamia viikkoja olin pois töistä ja makasin vain pimeässä odottaen parempaa päivää.

Mutta nyt aurinko paistaa taas, talvi tekee tuloaan, uusi kotimme on täytetty tunnelmallisilla kynttilöillä ja tuleva isoveli kasvaa ja koko perhe odottaa innolla (ja vähän kauhulla) tulevaa. Keväällä meille syntyy vauva!

Rankan raskauspahoinvoinnin ja kaikkien siitä aiheutuneiden sivuvaikutusten jälkeen ajatuksissa on taas tilaa muullekin. Edessä pian häämöttävä raskauden puoliväli on kiintopisteeni, sillä toiveet pahoinvoinnin selättämisestä ovat korkealla. Viime raskaudessa pahoinvointi helpotti lopulta viikolla 21. Oloni on tähän asti ollut melko ristiriitainen. Pahoinvointi on vienyt tilaa vauvasta iloitsemiselta. 

Raskauden hehkumattomuudesta huolimatta pieni hymy on hiljalleen noussut suupieliin. Mietin juuri, tunsinko ensimmäistä kertaa vauvan liikkeet. Tämä vauva-arkeen palaaminen alkaa pikkuhiljaa tuntua ihan todelliselta. 

Viime lauantaina kaivoin rakkaan kamerani esiin ensimmäistä kertaa sitten viime kesän, ja nyt kirjoitan blogia pitkän tauon jälkeen. Tänään kävin ostamassa uudet kengät ja perjantaina vietämme tyttöjen iltaa. Ensi viikolla ajateltiin mennä treffeille mieheni kanssa, ja poikakin on saanut extrahuomiota viime päivinä. I’m back! Aion todellakin vielä nauttia tästä raskaudesta. 

Halauksin,

Adiina