Sillä siisti

Onpas raukea fiilis, sillä koti on suursiivottu ja nyt voin vain ihastella puhdasta ja tuoksuvaa kotia. 

Meillä jokaisella on varmasti omat tapamme siivota. Itse voin aloittaa kunnon raivosiivouksen hetken mielijohteesta. Silloin saattaa perussiivouksen lisäksi verhot lähteä ikkunoista, vaatehuone muuttaa muotoaan tai astiat siirtyä keittiössä toiseen kaappiin. 

Kunnon aamiaisen jälkeen jaksaa siivota. 

Mieheni on minuun verrattuna täysin vastakohta. Hänen tarvitsee valmistautua henkisesti ja suunnitella siivousta (tai mitä tahansa projektia) hyvissä ajoin etukäteen.

Kun minun raivosiivousmoodini syttyy, saattaa siis olla tiedossa yhteentörmäyksiä. Mies luulee, että olen ärtynyt tai suutuksissa, kun siivoan ja touhuan kauhealla tahdilla. Selitykset eivät auta. Hän ei siis yli 10 vuoden yhdessä olon jälkeen vieläkään ymmärrä, että minä oikeastaan pidän siivoamisesta. Totta se on. Kunnon raivosiivouksen jälkeen olo on puhdistunut ja huojentunut samoin kuin kunnon urheilusuorituksen jälkeen.

Kahdessa päivässä meillä on töissä käymisen ja sairastamisen lisäksi pesty ikkunat, lakanat, tyynyt ja peitot, siivottu terassi, haravoitu piha, tyhjennetty kierrätysastiat, kiinnitetty listat, pesty pesuhuone, imuroitu, luudattu lattiat, pyyhitty pölyt, pesty monta koneellista pyykkiä jne… Uutta seinämaaliakin kävin ostamassa, mutta jouduin lupaamaan miehelleni, että maalaus jätetään ensi viikkoon. 

Ai niin, näiden lisäksi on vielä valmisteltu synttäreitä ja leivottu. Niin ja onhan meillä se pieni lapsikin hoidettavana.

Olen ehkä ansainnut lasin viiniä. Ja mieheni myös.

Huomenna me juhlitaan! <3