Unelmia kotona ja Toscanassa

 

Mulla on kaksi unelmaa, jotka ovat ilmeeltään hyvin erilaisia. Toinen on sellainen kotiunelma ja toinen huvilaunelma. 

Uppouduin eräänä aamuna kahden näitä unelmia ilmentävien sisustuskirjojeni pariin ja aloin haaveilla. 

Kotimme on tällä hetkellä melko skandinaavinen, vaalea ja pelkistetty. Pidän kovasti suomalaisesta muotoilusta ja pyrin aina tilaisuuden tullen panostamaan klassikkoesineisiin. Pidän vaaleasta puusta lattiassa ja keittiön tasoissa ja valkoisista huonekaluista ja seinäpinnoista. Tekstiileissä suosin vaalean, harmaan ja hiekan sävyjä. Esineitä on esillä hyvin vähän ja seiniä koristaa taiteen sijasta muutamat mustavalkoiset ja rakkaat valokuvat. Piristys- ja väripilkkuina näkyy muutamat tutut Marimekon ja Vallilan kuosit.

Unelmana on, että ikä- ja työvuosien karttuessa pystyisimme panostamaan vielä enemmän kotiimme ja tähän kyseiseen tyylisuuntaan. Vaikka kaiken pitääkin olla pelkistettyä, haluan, että kotimme on asutun näköinen. Viivasuoria lehtipinoja ja maton hapsuja meillä ei juuri näe. Ja lapsen lelut voivat olla pitkin poikin asuntoa. 

 

Huvilaunelmani on täysin päinvastainen kuin kotiunelmani. Huvila voisi mieluiten olla Toscanassa pienen järven ja viinitarhan läheisyydessä. Siellä olisi kulunutta pintaa, paljon värejä, villeinä rehottavia yrttejä, kivetyksen välistä pilkottavia kasveja, esillä olevia astioita ja tavaroita. Mikään ei olisi suunniteltua, mutta kaikki olisivat kuitenkin niin sopusoinnussa keskenään. Siellä tehtäisiin rosmariinipizzaa ja bruchettoja sekä maisteltaisiin viiniä auringon paahtaessa upeissa maisemissa. 

Oih!

Ainahan saa haaveilla.